Säätiövalvonta vuonna 2022
Vuonna 2022 Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) säätiövalvonnassa kiinnitettiin aikaisempien vuosien tapaan huomiota tilintarkastajien tilintarkastuskertomuksissa tekemiin huomioihin. Myös toimintakertomusten sisältövaatimusten täyttyminen sekä toimintakertomusten allekirjoitukset tarkastettiin erityisesti isojen ja keskisuurten säätiöiden osalta.
Lähetimme uutiskirjeemme tilanneille säätiöille sähköpostilla ohjeet vuosiselvityksen toimittamiseksi. Vuosiselvityksistä suurin osa toimitettiin sähköisesti suojatulla sähköpostilla. Yli 600 säätiötä toimitti vuosiselvityksen edelleen postin välityksellä.
Enemmistö säätiöistä toimitti vuosiselvityksen säätiölaissa määrätyn kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Syyskuussa lähetimme kehotuskirjeen noin 450 säätiölle, jotka eivät olleet toimittaneet vuosiselvitystä määräajassa.
Puutteellisista vuosiselvityksistä lähetimme säätiöille noin 400 korjauskehotusta. Suurin osa korjauskehotuksista koski puuttuvia tase-erittelyitä tai toimintakertomukselta puuttuvia hallituksen jäsenten allekirjoituksia. PRH on syksyn 2022 aikana tarkentanut verkkosivujen ohjeistusta säätiölain 5 luvun 4 §:n mukaisesta konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta. Myös tähän liittyen lähetettiin joitakin korjauskehotuksia. Lainkohdan tulkintaa tullaan tarkentamaan entisestään vuoden 2023 aikana.
Jos säätiö korjauskehotuksesta huolimatta jättää vuosiselvityksen kokonaan toimittamatta tai toimittaa sen puutteellisena, PRH voi velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen sakon uhalla täyttämään velvollisuuden määräämässään ajassa. Tilikauden 2021 osalta uhkasakkomenettely on vielä kesken.
Vuonna 2022 PRH peri ensimmäisen kerran käsittelymaksuna 85 euroa niiltä säätiöiltä, jotka toimittivat vuosiselvityksensä myöhässä eli yli kuusi kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Myöhässä toimitetun vuosiselvityksen käsittelymaksu koskee säätiöitä, joiden tilikausi on päättynyt 1.1.2022 tai sen jälkeen. Käsittelymaksu koskee siis tilikaudelta 2022 toimitettavan vuosiselvityksen osalta kaikkia säätiöitä.
Vuosiselvitysten rekisteröinnin yhteydessä PRH vertasi hallituksen kokoonpanoa säätiörekisterissä oleviin tietoihin. Lähetimme noin 70 säätiölle kehotuskirjeen saattaa säätiörekisterin tiedot ajan tasalle. Näistä säätiöistä useimmat ovatkin päivittäneet säätiörekisterissä olevat hallitusta koskevat tietonsa.
PRH:ssa on vuoden 2022 aikana jatkettu kehitystyötä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa säätiöiden tilinpäätöstietojen toimittaminen PRH:lle digitaalisessa iXBRL –muodossa. Säätiöiden digitaalisten tilinpäätöstietojen vastaanottaminen on suunnitelmissa ottaa käyttöön vuoden 2023 aikana.
Vuoden 2022 aikana PRH teetti yhteistyössä Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa säätiöille kyselyn säätiövalvonnan vaikuttavuudesta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 430 säätiötä. Säätiövalvonnan toimintaan kokonaisuudessaan ollaan erittäin tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä. Tyytymättömiä oli ainoastaan kolme prosenttia vastaajista. Saamansa palautteen perusteella PRH pyrkii kehittämään toimintaansa yhä parempaan suuntaan. Keskeisimmät kehityskohteet ovat tiedon löydettävyys verkkosivuilta ja sähköinen asiointi.
Näillä sivuilla kerrotaan seuraavista asioista:
Valvontapäätökset 2022
Vuonna 2022 saatiin päätökseen 20 säätiön valvonta-asiaa.
Useassa vuoden 2022 aikana annetussa valvontapäätöksessä PRH:n säätiövalvonta kiinnitti huomiota siihen, ettei säätiö ollut toteuttanut tarkoitustaan sääntöjensä mukaisesti. Myös lähipiiritoimien tekemisessä ja lähipiiritoimien raportoimisessa sekä esteellisyyssäännösten noudattamisessa havaittiin puutteita. Edellisvuoden tapaan PRH määräsi säätiöitä noudattamaan varainhoidon suunnitelmallisuutta, joka säätiölain 1 luvun 5 §:n lisäksi perustuu säätiölain 1 luvun 4 §:stä mukaiseen johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuteen. Yksi valvontapäätös annettiin sen seurauksena, että säätiö oli jättänyt noudattamatta aikaisempaa valvontapäätöstä.
Säätiön hallituksen sisäiset ristiriidat nousivat esiin useammassa valvonta-asiassa. Ristiriidat johtavat usein puutteisiin säätiön hallinnossa ja koko toiminnassa. Tällä puolestaan voi olla vaikutusta myös säätiön suunnitelmallisen varainhoidon vaatimukseen. Yhdessä laajassa päätöksessään PRH velvoitti säätiön järjestämään hallintonsa asianmukaisesti tarkoituksen toteutumiseksi (säätiölaki 3 luku 2 §) sekä laatimaan yksityiskohtaiset suunnitelmat siitä, miten säätiö jatkossa varmistaa tarkoituksen toteuttamisen (säätiölaki 1 luku 2 §) sekä suunnitelmallisen varainhoidon järjestämisen (säätiölaki 1 luku 5 §).
Oikeudenkäynnit 2022
Yleiset tuomioistuimet
Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr
PRH teki 13.12.2021 päätöksen, jonka mukaan se käyttää toissijaista kanneoikeuttaan Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr:n entisiä hallituksen jäseniä vastaan säätiölle aiheutuneen vahingon korvaamiseksi. Säätiön entisen asiamiehen epäillään vuosien 2015–2021 aikana kavaltaneet säätiön varoja 275 650 euroa. PRH:n valvontapäätöksen mukaan säätiössä oli lähes kokonaan laiminlyöty säätiölain 3 luvun 2 §:n mukainen hallinnon järjestäminen ja asiamiehen valvonta.
Säätiölain 8 luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään säätiölain mukaisen huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tai muuten säätiölakia tai säätiön sääntöjä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut säätiölle. Kanne on 6 §:n mukaan nostettava viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin.
Asiassa teetetyn oikeudellisen arvion perusteella PRH päätyi nostamaan kanteen kolmea säätiön entistä hallituksen jäsentä vastaan vuosina 2016–2021 syntyneiden vahinkojen korvaamiseksi säätiölle. Kanne jätettiin Helsingin käräjäoikeuteen 30.12.2021. PRH vaatii kaikkia kolmea vastaajaa yhteisvastuullisesti korvaamaan säätiölle 92 650 euroa korkoineen sekä lisäksi kahta vastaajaa yhteisvastuullisesti korvaamaan säätiölle 156.000 euroa. Lisäksi PRH vaatii kaikkia kolmea vastaajaa korvaamaan PRH:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Asian käsittely käräjäoikeudessa on kesken.
Hallinto-oikeudet
Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr
Kaksi Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr:n entistä hallituksen jäsentä valitti Helsingin hallinto-oikeuteen PRH:n 13.12.2021 tekemästä päätöksestä käyttää toissijaista kanneoikeutta vahingonkorvauksen suorittamiseksi säätiölle.
Valittajat katsoivat hallinto-oikeudelle tekemissään valituksissa, että PRH oli laiminlyönyt hallintolain mukaisen asianomaisen kuulemisen ennen päätöksen tekemistä. Valittajien näkemyksen mukaan PRH:n päätös perustui asiakirjoihin ja selvityksiin, joista valittajat eivät olleet voineet esittää omia kantojaan. PRH oli asiaa käsitellessään kuullut ainoastaan säätiötä, joten päätös perustui valittajien mukaan ilmeisen virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin ja selvityksiin. Kuulemisen laiminlyönti oli valittajien mukaan olennainen menettelyvirhe, jonka johdosta päätös tuli kumota ja palauttaa asia PRH:lle uudelleen käsiteltäväksi. Myös päätöksen täytäntöönpano tuli valittajien vaatimusten mukaan keskeyttää.
Hallinto-oikeus antoi molemmissa asioissa ratkaisunsa 14.6.2022. Päätösten perustelut ovat kummankin ratkaisun osalta samat. Perusteluiden mukaan PRH:n päätöksessä oli kyse siitä, että PRH oli katsonut Pohjola-Nordenin tukisäätiö sr:n hallituksen laiminlyöneen velvollisuuksiaan sekä päättänyt käyttää säätiölain 8 luvun mukaista toissijaista kanneoikeuttaan vahingonkorvauksen suorittamiseksi säätiölle. PRH:n antama päätös osoitettiin säätiölle, mutta se lähetettiin myös tiedoksi niille entisille hallituksen jäsenille, joiden PRH oli arvioinut olevan korvausvelvollisia säätiötä kohtaan. Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan, että kysymys valittajien vahingonkorvausvastuun edellytyksistä ja laajuudesta, mukaan lukien kysymys siitä, ovatko valittajat olleet säätiön hallituksen jäseniä ja millä aikavälillä, ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa.
Edellä sanotusta johtuen hallinto-oikeus katsoi, ettei PRH:n tekemä päätös kummankaan valittajan osalta sisältänyt sellaista hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa välittömästi vaikuttavaa hallintoasiassa tehtyä ratkaisua, josta hänellä yksityishenkilönä olisi valitusoikeus. Hallinto-oikeus jätti valitukset tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.
Varkauden Vanhaintukisäätiö sr
PRH antoi säätiölle kieltopäätöksen, jossa säätiötä kiellettiin panemasta täytäntöön hallituksen valitsijatahot sivuuttanutta säätiön hallituksen päätöstä uusien hallituksen jäsenien valinnasta. Kieltopäätöksen tehosteeksi asetettiin uhkasakko säätiön hallituksen puheenjohtajalle. Säätiö valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus antoi 21.4.2022 päätöksen, jolla se hylkäsi PRH:n päätöksestä tehdyt valitukset ja pidensi määräyksen noudattamiseksi annettua määräaikaa. Säätiö haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka hylkäsi valituslupahakemuksen 31.5.2022.
Aiemmin vireille tulleet oikeudenkäynnit
Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan sr
PRH nosti 5.7.2019 vahingonkorvauskanteen Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan sr -nimisen säätiön entisiä hallituksen jäseniä vastaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
PRH vaati yhteisvastuullisesti vastaajia korvaamaan säätiölle 465 961,92 euroa korkoineen sekä korvaamaan PRH:n oikeudenkäyntikulut asiassa.
Vahingonkorvauskanne liittyi säätiön hallituksen kesäkuussa 2014 päättämään säätiön kahden rakennuksen peruskorjaukseen. Kanteen perusteena oli virheellisesti ja puutteellisesti suunniteltu, tilattu ja valvottu rakennusurakka, josta oli aiheutunut säätiölle 465 961,92 euron vahinko.
PRH:n kanneperusteiden mukaan vahinko oli aiheutunut säätiön rakennusurakan aikaisen hallituksen tuottamuksellisesta menettelystä. Asiassa pidettiin pääkäsittely joulukuussa 2021. Käräjäoikeus hyväksyi 18.2.2022 antamallaan ratkaisulla PRH:n korvausvaatimukset, mutta kohtuullisti entisten hallituksen jäsenten korvausvastuun määrän 10 %:iin vaaditusta määrästä. Myös PRH:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksia kohtuullistettiin. Ratkaisu on lainvoimainen.
Emil Cedercreuzin säätiö sr (KHO)
Emil Cedercreutzin säätiön valvonta-asiassa oli keskeisesti kyse siitä, onko säätiön hallinnoima rahasto säätiön tarkoituksen mukainen. Säätiöt voivat ottaa vastaan lahjoituksia, joihin sisältyy määräys rahastojen perustamisesta, ainoastaan silloin, jos perustettavien rahastojen tarkoitus sisältyy säätiön tarkoitukseen.
Emil Cedercreutzin säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus oli merkittävästi laajempi kuin säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus. PRH katsoi 27.6.2019 antamassaan päätöksessä, että Emil Cedercreutzin säätiö oli toiminut sääntöjensä määräysten ja tarkoituksensa vastaisesti, kun se oli vastaanottanut lahjoituksen rahaston perustamiseksi ja rahaston tarkoitus ei sisältynyt tarkoitukseen.
PRH määräsi säätiölain 14 luvun 9 §:n nojalla säätiön päättämään toimenpiteistä, joihin se ryhtyy saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja sen tarkoitusta.
Säätiö valitti PRH:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi säätiön valituksen 28.7.2020. Säätiö haki muutosta päätökseen Korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), joka myönsi valitusluvan ja tutki asian. KHO 19.1.2022 antamallaan ratkaisulla hylkäsi säätiön valituksen ja jätti hallinto-oikeuden päätöksen voimaan.
Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että säätiön säännöistä ilmenevät säätiön tarkoitus ja toimintamuodot ja muut sääntöjen määräykset määrittävät sen, mikä toiminta on säätiölle sallittua. Säätiölain 1 luvun 2 §:n 1 momentin vaatimus säätiön tarkoitusta edistävästä toiminnasta edellytti, että säätiön hallinnoiman rahaston tarkoitus sisältyy säätiön sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen. Merkitystä ei ollut sillä seikalla, että rahaston varat pidettiin erillään säätiön varoista.
Kun säätiön säännöissä yksityiskohtaisesti määritelty tarkoitus ei kattanut rahaston sääntöjen mukaista tarkoitusta ja kun rahaston sääntöjen noudattaminen johti säätiön sääntöjen vastaiseen toimintaan, säätiön toiminta ei ollut sen sääntöjen mukaista ja oli siten säätiölain vastaista. PRH oli voinut määrätä säätiölain 14 luvun 9 §:n nojalla säätiön päättämään toimenpiteistä saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja säätiön tarkoitusta.
Säätiövalvonnan oikeudenkäyntikulut 2022
Säätiövalvonnan oikeudenkäyntikulut vuonna 2022 olivat 26 665 euroa. Lisäksi säätiövalvonta sai aikaisemmin vaadittuina oikeudenkäyntikulukorvauksina 64 455 euroa.