Tilintarkastuslautakunnan ratkaisut 2022

Julkaisemme tällä sivulla päätökset, joissa tilintarkastuslautakunta on antanut tilintarkastajalle seuraamuksen. Seuraamuksia ovat huomautus, varoitus, hyväksymisen peruuttaminen, toimintakielto, uhkasakko ja seuraamusmaksu. Varsinaisen päätöksen lisäksi jokaisesta tapauksesta julkaistaan tiivistelmä sekä asiasanat, joiden avulla voit etsiä päätösten joukosta muita vastaavia tapauksia. Päätökset julkaistaan sillä kielellä, jolla päätös on annettu.

Tilintarkastuslautakunta 7.12.2022

Päätös: PRH/1507/10000/2022 (pdf, 173.4 kt)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastuslautakunta havaitsi puutteita tilintarkastuksen dokumentointiin ja evidenssin todennettavuuteen liittyen olennaisten tilinpäätöserien, liikevaihdon ja saatujen ennakoiden, tarkastamisessa. Lisäksi saadut ennakot -erässä oli tilinpäätöksessä esitetty saldoja, joihin yhtiö ei ollut saanut rahasuoritusta tilinpäätöspäivään menneessä. Erän määrä ylitti tilintarkastajan toimeksiannolle määrittämän olennaisuuden. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan menettelyssä riittävän tilintarkastusevidenssin hankkimisessa ja tilintarkastustoimenpiteiden suorittamisessa ja dokumentoinnissa oli puutteita. Tilintarkastuslautakunta antoi tilintarkastajalle huomautuksen.
Asiasanat: tilinpäätös, liikevaihto, saadut ennakot, dokumentaatio, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 7.12.2022

Päätös: PRH-1892-10000-2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki HT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Tilintarkastusevidenssin hankkimisessa ja sen dokumentoinnissa havaittiin puutteita, jotka liittyivät tarkastustoimenpiteiden ja / tai evidenssin todennettavuuteen useilla tilintarkastuksen eri osa-alueilla. Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastusvalvonnalle esitettyä tarkastusdokumentaatiota nyt kyseessä olevassa tilintarkastustehtävässä on pidettävä olennaisesti puutteellisena eikä se täytä hyvän tilintarkastustavan vaatimusta tarkastustyön asianmukaisesta dokumentoinnista.

Tilintarkastaja oli saanut hylätty-tuloksen myös edellisessä laaduntarkastuksessaan vuonna 2018. Kyseisessä tilintarkastustoimeksiannossa havaittujen puutteiden vuoksi tilintarkastuslautakunta oli antanut hänelle huomautuksen vuonna 2019. Vuonna 2022 suoritetussa laaduntarkastuksessa tehdyt havainnot ja siitä saatu uusi hylätty-tulos osoittivat, että tilintarkastaja ei ollut korjannut toimintaansa eikä ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin tilintarkastustyönsä laadun kehittämiseksi. Tilintarkastajalle päätettiin antaa varoitus.

Asiasanat: lakisääteinen tilintarkastus, evidenssin hankkiminen, dokumentaatio, tilintarkastustyön laadun kehittäminen, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 7.12.2022

Päätös: PRH-158-10000-2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuslautakunta tutki HT-tilintarkastajan toimintaa laaduntarkastuksen havaintojen vuoksi. Hänen antamassaan tilintarkastuskertomuksessa havaittiin useita virheellisyyksiä ja siitä muun ohessa puuttui TTL 3 luvun 5 §:n edellyttämiä lakisääteisiä lausumia. Tilintarkastaja ei esittänyt selvitystä siitä, onko hänellä tilintarkastuslain edellyttämää laadunvalvontajärjestelmää. Riittävän tilintarkastusevidenssin hankkimisessa sekä suoritettujen tarkastustoimenpiteiden ja tarkastushavaintojen dokumentoinnissa tuli esille useita puutteita. Tilintarkastajalle päätettiin antaa varoitus.

Asiasanat: lakisääteinen tilintarkastus, tilintarkastuskertomus, evidenssin hankkiminen, dokumentaatio, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 7.12.2022

Päätös: PRH/1562/10000/2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja moitti asunto-osakeyhtiön tilintarkastajana toimineen HT-tilintarkastajan toimintaa useilla eri perusteilla usealta tilikaudelta ja esitti asunto-osakeyhtiön hallintoon ja talouteen liittyviä kysymyksiä. HT-tilintarkastaja oli toiminut tilikausien 2020– 2021 aikana asunto-osakeyhtiön tilintarkastajana ja antanut kyseisiltä tilikausilta vakiomuotoiset tilintarkastuskertomukset.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että HT-tilintarkastajan tilintarkastusdokumentaation puutteet olivat niin olennaisia, ettei tilintarkastuslautakunta voinut arvioida yksityiskohtaisesti HT-tilintarkastajan toimintaa asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksessa. Tilintarkastusdokumentaatio koostui yksinkertaisista tarkistuslistoista sekä tilinpäätös-, toimintakertomus- ja hallintosiakirjojen kopioista ja niihin tehdyistä hajanaisista merkinnöistä. Kopioista ei muodostu ulkopuolisen lukijan kannalta yhtenäistä kokonaisuutta.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, ettei ollut mahdollista eikä tarkoituksenmukaista vastata ilmoittajan esittämiin yksityiskohtaisiin moitteisiin ja kysymyksiin. Tilintarkastuslautakunta totesi, että hyvän tilintarkastustavan mukaisen tilintarkastuksen lähtökohtana on riskien arviointiin perustuva tarkka tarkastussuunnitelma ja sen johdonmukainen noudattaminen koko tilintarkastuksen ajan. Nyt tarkastussuunnitelmaa ei ollut. Tarkastustoimenpiteet, joilla vastataan arvioituihin väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskeihin, eivät tässä tapauksessa olleet todennettavissa. Ulkopuolinen asiantunteva ja objektiivinen tarkastelija ei pysty puutteellisen tilintarkastusdokumentaation avulla arvioimaan, mitä tilintarkastustoimenpiteitä HT-tilintarkastaja oli tarkalleen tehnyt ja mitkä ovat keskeiset tilintarkastushavainnot eikä sitä, miten hän oli käytössä olleen tarkastusaineiston perusteella päätynyt tilintarkastuskertomuksissa esitettyihin vakiomuotoisiin lausuntoihin. Tilintarkastuslautakunta piti HT-tilintarkastajan toimintaa hyvän tilintarkastustavan vastaisena ja antoi hänelle varoituksen.

Asiasanat: HT-tilintarkastaja, asunto-osakeyhtiö, lakisääteinen tilintarkastus, tarkastussuunnitelma, dokumentointi, tilintarkastuskertomus, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 8.11.2022

Päätös: PRH/1506/10000/2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Vuoden 2020 laaduntarkastuksen yhteydessä PRH:n tilintarkastusvalvonta havaitsi, että HT-tilintarkastajan suorittamassa osakeyhtiön tilintarkastuksessa oli useita puutteita. PRH:n tilintarkastusvalvonta toi tapauksen tutkinta-asiana tilintarkastuslautakunnan käsiteltäväksi.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että tarkastuskohteen tiedot emoyhtiön tilinpäätöksessä ja konsernitilinpäätöksessä poikkeavat niin paljon toisistaan, ettei tilinpäätöksen lukija saa riittäviä tietoja konsernista pelkästään emoyrityksen liitetietojen perusteella. Lisäksi tilintarkastuslautakunta totesi puutteita HT-tilintarkastajan tarkastusevidenssin hankkimisessa ja dokumentoinnissa. Havaitut puutteet liittyvä tarkastustoimenpiteiden ja/tai evidenssi todennettavuuteen. Riskienarviointitoimet olivat puutteellisia, samoin tarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat tilinpäätöseriin "osakkeet ja osuudet konsernin muissa yrityksissä", osakkeet ja osuudet, asiakassaatavat, konsernisaatavat, ja ennakkomaksut olivat puutteellisia.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, ettei HT-tilintarkastaja ollut laatinut riittävän yksityiskohtaista tilintarkastussuunnitelmaa eikä arvioinut olennaisen virheellisyyden riskejä kannanottotasolla liiketapahtumien lajeihin, tilien saldoihin sekä tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin liittyen. Hän ei ollut laatinut tilintarkastussuunnitelmaa siten, että siitä saisi käsityksen suunniteltujen tarkastustoimenpiteiden luonteesta, laajuudesta ja ajoituksesta kannanottotasolla. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa hänelle varoituksen.

Asiasanat: HT-tilintarkastaja, lakisääteinen tilintarkastus, tarkastussuunnitelma, tilintarkastustyön dokumentointi, evidenssi, tilintarkastuskertomus, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 9/2022

Päätös: 9/2022 (pdf, 0.2 MB)
Tiivistelmä päätöksestä: Vuonna 2020 suoritetussa laaduntarkastuksessa PRH:n tilintarkastusvalvonta oli havainnut, että KHT-tilintarkastaja ei ollut mökkien vuokraustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tilintarkastuksessa puuttunut siihen, että mökkivuokrauksiin liittyviä mökkivuokrausten myyntejä oli tilinpäätöksessä kirjattu myyntisaamisiin ja saatuihin ennakoihin hyvän kirjanpitotavan vastaisesti. KHT-tilintarkastaja oli silti antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen. PRH:n tilintarkastusvalvonta toi tapauksen tutkinta-asiana tilintarkastuslautakunnan käsiteltäväksi.

Tilintarkastuslautakunta totesi seuraavia puutteita KHT-tilintarkastajan toiminnassa: KHT-tilintarkastaja oli antanut vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen, vaikka hänen olisi tullut mukauttaa tilintarkastuskertomusta tuomalla esiin osakeyhtiön käyttämä virheellinen myyntisaamisten ja saatujen ennakoiden kirjaustapa. KHT-tilintarkastaja ei ollut tarkastanut riittävästi sisäisen valvonnan järjestämistä osakeyhtiössä eikä raportoinut tarvittaessa sitä koskevista puutteista. KHT-tilintarkastaja ei ollut raportoinnissaan tuonut esiin sitä, että kaikista tilinpäätöseristä ei ole ollut mahdollista hankkia riittävää määrää tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että KHT-tilintarkastaja oli toiminut hyvän tilintarkastustavan ja tilintarkastuslain vastaisesti, minkä vuoksi tilintarkastuslautakunta antoi hänelle varoituksen.

Asiasanat: KHT-tilintarkastaja, lakisääteinen tilintarkastus, sisäinen valvonta, myyntisaatavien kirjaus, evidenssi, tilintarkastuskertomus, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 8.11.2022

Päätös: PRH/1504/10000/2022 (pdf, 0.2 MB)
Tiivistelmä päätöksestä: Vuonna 2021 suoritetussa laaduntarkastuksessa PRH:n tilintarkastusvalvonta oli havainnut, että HT-tilintarkastaja oli antanut osakeyhtiön tilintarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen, joka oli vakiomuotoinen, vaikka hänen olisi pitänyt mukauttaa tilintarkastuskertomuksen lausuntoa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen puutteiden johdosta. PRH:n tilintarkastusvalvonta toi tapauksen tutkinta-asiana tilintarkastuslautakunnan käsiteltäväksi.

Tilintarkastuslautakunta totesi puutteita HT-tilintarkastajan toiminnassa. HT-tilintarkastaja ei ollut hankkinut hyvän tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla riittävästi tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä tilintarkastuskertomuksen lausunnon tueksi. Puutteet liittyivät tarkastustoimenpiteiden ja/tai evidenssin todennettavuuteen liikevaihdon tarkastuksessa, saatujen ennakoiden tarkastamisessa ja lähipiirin tarkastamisessa. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen täsmäyttäminen kirjanpitoon ja vertailutietojen tarkastaminen eivät olleet todennettavissa. Osakeyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa oli useita puutteita. HT-tilintarkastaja ei ollut raportoinut johdolle toimintakertomuksen allekirjoitusten puutteista eikä toimintakertomusinformaation puutteista. HT-tilintarkastajan raportoinnin oikeellisuudesta jäi epävarmuutta. Osakeyhtiön tilinpäätös ei kaikilta osin täyttänyt kirjanpitolain ja –asetuksen vaatimuksia. HT-tilintarkastaja oli antamassaan tilintarkastuskertomuksessa antanut selvästi virheellisen lausunnon siitä, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että HT-tilintarkastajan olisi pitänyt mukauttaa tilintarkastuskertomuksen lausuntoa. Tilintarkastuslautakunta antoi HT-tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: HT-tilintarkastaja, lakisääteinen tilintarkastus, tilintarkastustyön dokumentointi, evidenssi, virheellinen tilintarkastuskertomus, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 8.11.2022

Päätös: PRH/1503/10000/2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Vuonna 2021 suoritetussa laaduntarkastuksessa PRH:n tilintarkastusvalvonta oli havainnut, että HT-tilintarkastaja oli antanut tilintarkastuskertomuksen, vaikka hänen suorittamansa tilintarkastustoimenpiteet olivat riittämättömiä ja hänen hankkimansa evidenssi oli puutteellista. PRH:n tilintarkastusvalvonta toi tapauksen tutkinta-asiana tilintarkastuslautakunnan käsiteltäväksi.

Tilintarkastuslautakunta totesi puutteita HT-tilintarkastajan toiminnassa, jotka liittyivät liikevaihdon, palvelujen ja materiaalien sekä vaihto-omaisuuden ja tilinpäätöksen tarkastustoimenpiteisiin. Tilintarkastusdokumentaatiosta ei ilmennyt, miten HT-tilintarkastaja oli arvioinut tarvetta esittää toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa tietoja rahalainasta lähipiiriyhtiölle. Johdon vahvistusilmoituskirje puuttui tarkastusaineistosta. Useat havaitut puutteet liittyivät siihen, että HT-tilintarkastajan tarkastustoimenpiteet eivät ole todennettavissa tilintarkastusdokumentaatiosta. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että HT-tilintarkastaja oli toiminut hyvän tilintarkastustavan ja tilintarkastuslain vastaisesti, koska hän oli antanut tilintarkastuskertomuksen, vaikka hänen suorittamansa tilintarkastustoimenpiteet olivat riittämättömiä ja hänen hankkimansa evidenssi oli ollut puutteellista. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa HT-tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: HT-tilintarkastaja, lakisääteinen tilintarkastus, tilintarkastustyön dokumentointi, evidenssi, tilintarkastuskertomus, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 4.10.2022

Päätös: PRH/1103/10000/2022 (pdf, 0.2 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: PRH:n tilintarkastusvalvonta oli saanut asunto-osakeyhtiöltä ilmoituksen siitä, että sen tilintarkastajana toiminut tilintarkastusyhteisö ja päävastuullinen HT-tilintarkastaja olivat toimineet moitittavasti asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksessa ja aiheuttaneet laiminlyönneillään asunto-osakeyhtiölle vahinkoa.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastusyhteisön nimeämä päävastuullisena tilintarkastajana toiminut HT-tilintarkastaja oli asunto-osakeyhtiön tilintarkastusta tilikausilta 2016-2019 suorittaessaan laiminlyönyt useita tilintarkastus- ja raportointitoimenpiteitä. HT-tilintarkastajan tarkastusdokumentaatio kyseessä olevassa tarkastustehtävässä oli olennaisesti puutteellinen. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että HT-tilintarkastajan olisi etenkin tullut laatia hyvän tilintarkastustavan edellyttämä tarkka, riskien arviointiin perustuva tarkastussuunnitelma ja noudattaa sitä. Hänen olisi pitänyt noudattaa ammatillista skeptisyyttä. Hänen olisi pitänyt paneutua tarkastuskohteen riskien arviointiin ja riskeihin vastaamiseen etenkin lähipiirin kartoituksen ja lähipiiritoimien tilintarkastuksen kautta. Lisäksi hänen olisi pitänyt huolehtia tilintarkastustyön riittävästä dokumentoinnista. HT-tilintarkastaja oli laiminlyönyt puutteiden kommunikoimisen hallitukselle ja raportoimisen niistä tilintarkastusraporteissa. Kokonaisuutena arvioiden HT-tilintarkastaja oli asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksissa tilikausilta 2016 – 2019 toiminut hyvän tilintarkastustavan vastaisesti. Tilintarkastuslautakunta päätti antaa HT-tilintarkastajalle varoituksen. Tilintarkastusyhteisölle ei määrätty seuraamuksia.

Asiasanat: Tilintarkastusyhteisö, HT-tilintarkastaja, asunto-osakeyhtiö, lakisääteinen tilintarkastus, tarkastussuunnitelma, dokumentointi, evidenssi, lähipiiri, raportointi, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 7/2022

Päätös: TILA 7/2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Säätiön lähipiiriyhtiölleen antama 1 450 000 euron rahalaina ylitti säätiölain 5 luvun 3 §:ssä säädetyt edellytykset: 20 000 euroa tai viisi prosenttia säätiön taseen omasta pääomasta. Säätiö oli siten velvollinen ilmoittamaan toimintakertomuksessaan lainan pääasialliset ehdot ja sen, miten laina liittyy säätiön tarkoituksen toteuttamiseen, toimintamuotoihin ja varainhoitoon.

Säätiön toimintakertomuksessa lähipiirilainasta esittämät tiedot eivät täyttäneet säätiölain 5 luvun 3 §:ssä säädettyjä tietoja lainasta tai sen pääasiallisista ehdoista. Säätiön toimintakertomus oli siten laadittu virheellisesti tilikausina 2019 ja 2020. Tilinpäätösten liitetietoina oli kyseisiltä tilikausilta mainittu vain lainan määrä ja se, että kyseessä on lähipiirilaina.

Säätiön tilintarkastajat olivat päivämäärillä 17.4.2020 ja 24.4.2021 antaneet vakiomuotoiset tilintarkastuskertomukset, vaikka säätiön toimintakertomukset eivät sisältäneet säätiölain 5 luvun 3 §:n mukaisia tietoja säätiön lähipiiriin kuuluvalle annetusta lainasta. Myöskään tilintarkastusdokumentaatiosta ei ilmennyt, että tilintarkastajat olisivat havainneet toimintakertomuksen virheitä ja edellyttäneet säätiön hallitusta korjaamaan toimintakertomusta.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastajien puutteellinen menettely liittyi siihen, etteivät he ottaneet tilintarkastuksessa huomioon tarkastuskohdetta koskevia nimenomaisia säännöksiä. Menettelyn seurauksena tilintarkastajat olivat antaneet virheellisen tilintarkastuskertomuksen tilikausina 2019 ja 2020. Edellä esitetyillä perusteilla tilintarkastuslautakunta antoi tilintarkastajille varoituksen.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Asiasanat: säätiö, lähipiiri, toimintakertomus, tilinpäätös, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 6/2022

Päätös: PRH 6/2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Yhtiön tilikauden 24.3.2014–31.12.2014 tilinpäätöksen mukaan yhtiön velkojen määrä ylitti sen varat tilikauden 2014 päättyessä. Tilinpäätöksen mukaan yhtiön oma pääoma oli negatiivinen 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta alkaen. Yhtiön velkaantuminen jatkui siten, että yhtiön velat ylittivät sen varat myös tilikausilla 2015 ja 2016. Yhtiön tilinpäätöksessä oli tilikaudella 1.1.–31.12.2016 kirjattu laskennallinen verosaaminen. Laskennallinen verosaaminen oli kirjattu tilinpäätökseen noin 9 kuukautta ennen saneeraushakemuksen tekemistä ja noin 14 kuukautta ennen konkurssia olosuhteissa, joissa yhtiö oli ollut kahtena edellisenä tilikautena ylivelkainen ja tappiollinen. Yhtiön tilikauden 1.1.–31.12.2016 tilinpäätöksessä taseeseen oli aktivoitu kehittämismenoja. Kehittämismenot oli kirjattu ensimmäistä kertaa yhtiön tilinpäätökseen kyseisellä tilikaudella.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastajan työpapereissa ei ollut esitetty muuta johtopäätöstä toiminnan jatkuvuudesta kuin ettei toiminnan jatkuvuutta vaarantavia seikkoja ollut havaittu. Tilintarkastusevidenssiä toiminnan jatkuvuuteen liittyviin tilintarkastustoimenpiteisiin ei ollut. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että dokumentointia koskevien puutteiden vuoksi ei voitu pitää selvitettynä, että tilintarkastaja olisi arvioinut laskennallisen verosaamisen merkitsemistä taseeseen tilintarkastuslain mukaisten ammattieettisten periaatteiden ja kirjanpitolautakunnan antaminen ohjeiden mukaisesti. Tilintarkastuslautakunta totesi, ettei tilintarkastajan työpapereista ilmene, miten yhtiön kehittämismenojen aktivointiperustetta tai yhtiön mahdollisuuksia saattaa kehittämistyö loppuun oli arvioitu.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että virheellinen menettely liittyi tilinpäätöksen luotettavuuteen tilanteessa, joissa yhtiön velkojien asema oli uhattuna, sekä tilintarkastustyön dokumentaation puutteisiin. Havaitut puutteet koskivat toiminnan jatkuvuutta ja sellaisia tilinpäätöseriä, jotka olivat arvionvaraisia tai joiden kirjaamisessa oli tullut noudattaa tavanomaista huolellisempaa menettelyä. Tilintarkastuslautakunta antoi tilintarkastajalle asiassa varoituksen.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Asiasanat: tilinpäätös, toiminnan jatkuvuus, laskennallinen verosaaminen, kehittämismenot, dokumentaatio, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 4/2022

Päätös: TILA 4/2022 (pdf, 0.2 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: KHT-tilintarkastaja päävastuullisena tilintarkastajana ja toisena tilintarkastajana toiminut HT-tilintarkastaja olivat tarkastaneet yhdistyksen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa usean tilikauden ajan kiinnittämättä erityistä huomiota yhdistyksen sisäisen valvonnan puutteisiin (vaarallinen työyhdistelmä). Yhdistyksessä havaittiin väärinkäytösepäily tilikaudella 1.8.2020 – 30.7.2021. Väärinkäytösepäilyn perusteena on yhdistyksen varojen ilmeinen väärinkäyttö, jonka arvioitu määrä oli 50 000 €. Väärinkäytöksestä epäiltynä oli yhdistyksen irtisanoutunut toiminnanjohtaja. Tilintarkastajat olivat kiinnittäneet asiaan huomiota vasta tilikaudella 1.8.2020 – 30.7.2021 väärinkäyttöepäilyn tultua ilmi, kun yhdistyksen kirjanpitäjä vaihtui ja uusi kirjanpitäjä havaitsi kirjanpidossa useita epäselvyyksiä ja tositteiden puutteita. Uusi kirjanpitäjä oli tehnyt kirjanpidon uudelleen, minkä vuoksi tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastus ovat myöhästyneet.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajien olisi pitänyt tarkastaa sisäistä valvontaa ammatillista skeptisyyttä noudattaen ja raportoida sisäisen valvonnan puutteista raporteissaan, kuten tilintarkastuskertomuksessa. Sisäinen valvonta toiminnanjohtajan laskujen ja ostojen käsittelyssä oli puuttunut usean tilikauden ajan. Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastajat olivat yhdistyksen tilintarkastusta tilikausilta 1.8.2018 – 31.7.2019, 1.8.2019 – 31.7.2020 ja 1.8.2020 – 31.7.2021 suorittaessaan
1) laiminlyöneet ammatillisen skeptisyyden vaatimuksen jättämällä huomiotta yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtäviin ja vastuihin liittyvän vaarallisen työyhdistelmän ja siihen liittyneet riskit; sekä
2) laiminlyöneet sisäisen valvonnan riittävän tarkastuksen ja yhdistyksen hallituksen huomion kiinnittämisen sisäisen valvonnan puutteisiin ja tarpeeseen kehittää sisäistä valvontaa sellaiseksi, että vaaralliseen työyhdistelmään liittyvät riskit minimoidaan.

Sisäisen valvonnan puutteet liittyivät etenkin yhdistyksen toiminnanjohtajan tekemiin ostoihin ja maksusuorituksiin. Tilintarkastuslautakunta korosti, että sisäisen valvonnan järjestäminen pienessäkin kirjanpitovelvollisessa on perusasia, jota tilintarkastaja tarkastaa. Sisäiseen valvontaan liittyvät toimet, kuten ostolaskujen tarkistusmenettelyt, eivät aiheuta tarpeetonta hallinnollista taakkaa yhteisön hallinnolle. Sisäisen valvonnan järjestämisen merkitystä tässä tapauksessa on ollut omiaan korostamaan se, että yhdistyksen toiminnanjohtajan lähisukulainen oli toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Laiminlyömällä edellä mainitut seikat 1-2 tilintarkastajat olivat rikkoneet hyvää tilintarkastustapaa (TTL 4:3). Tilintarkastuslautakunta antoi molemmille tilintarkastajille huomautuksen.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Asiasanat: Yhdistys, KHT-tilintarkastaja, HT-tilintarkastaja, lakisääteinen tilintarkastus, sisäinen valvonta, vaarallinen työyhdistelmä, kavallusepäily, tilintarkastajan raportointi, huomautus

Tilintarkastuslautakunta 3/2022

Päätös: PRH 3/2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: HT-tilintarkastaja oli tuomittu lainvoimaisella tuomiolla tilintarkastusrikoksista ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tilintarkastuslautakunta katsoi tilintarkastajan olevan sopimaton tilintarkastajaksi tilintarkastuslain 6 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti, sillä hänet oli tuomittu vankeusrangaistukseen teosta, joka tilintarkastuslautakunnan näkemyksen mukaisesti osoitti hänen olevan sopimaton toimimaan tilintarkastajana. Tilintarkastajana toimiminen edellyttää uskottavuutta ja luotettavuutta, mitä tilintarkastajalle tuomittu rangaistus on omiaan alentamaan.

Tilintarkastuslautakunta peruutti henkilön hyväksymisen.

Asiasanat: sopimattomuus tilintarkastajan tehtävään, hyväksymisen peruuttaminen

Tilintarkastuslautakunta 23.8.2022

Päätös: PRH-2084-10000-2021 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: HT-tilintarkastaja oli suorittanut kiinteistöosakeyhtiön tilintarkastukset 30.4.2016, 30.4.2017 ja 30.4.2018 päättyneiltä tilikausilta.

Tilintarkastuslain (1141/2015, TTL) 4 luvun 3 §:n mukaan tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan. Hyvään tilintarkastustapaan kuuluu tarkastustyön dokumentointi. Kansainvälinen tilintarkastusstandardi ISA 230 (Tilintarkastusdokumentaatio) ohjeistaa yksityiskohtaisesti dokumentoinnin laatimista ja sisältöä sen varmistamiseksi, että tilintarkastusstandardissa ISA 200 määritellyt tilintarkastajan yleiset tavoitteet saavutetaan. Kansainvälisten tilintarkastusstandardien sisältämien keskeisten periaatteiden noudattamista pidetään vakiintuneesti osana tilintarkastuslaissa säädettyä hyvää tilintarkastustapaa.
TTL 4 luvun 12 §:n mukaan tilintarkastajan on järjestettävä toimintansa hyvän tilintarkastustavan mukaisesti toiminnan laajuus ja monimutkaisuus huomioon ottaen sekä kirjattava toimintatavat tämän varmistamiseksi. Toimintatapojen tulee sisältää riittävät periaatteet muun muassa toimeksiantoja koskevan aineiston toimeksiantokohtaisesta dokumentoinnista.

Tilintarkastajan tarkastusdokumentaatiota oli pidettävä olennaisesti puutteellisena eikä se täyttänyt hyvän tilintarkastustavan vaatimusta tarkastustyön asianmukaisesta dokumentoinnista. Dokumentaation perusteella ei ollut mahdollista saada selkeää käsitystä tilintarkastuksen suunnittelusta, riskiarviosta, suoritetuista tarkastustoimenpiteistä, hankitusta evidenssistä ja ammatilliseen harkintaan perustuvista ratkaisuista eikä todeta, oliko tilintarkastajan käytössä olleen tarkastusaineiston perusteella ollut asianmukaista päätyä hänen tilintarkastuskertomuksissaan esitettyihin vakiomuotoisiin lausuntoihin.

Huolellisesti laaditulla tilintarkastusdokumentaatiolla on keskeinen merkitys tilintarkastajan tekemän työn jälkikäteisessä arvioinnissa niin tutkinta-asian käsittelyssä kuin laaduntarkastuksessakin. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastajan dokumentointia koskevaa laiminlyöntiä ei voida pitää vähäisenä eikä siihen liity lieventäviä asianhaaroja. Tilintarkastajalle päätettiin antaa varoitus.

Asiasanat: lakisääteinen tilintarkastus, tilintarkastustyön dokumentointivelvollisuus, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 2/2022

Päätös: PRH 2/2022 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: JHT-tilintarkastaja A suoritti osakeyhtiölain 7 luvun 7-10 §:ssä tarkoitetun erityisen tarkastuksen Kiinteistö Oy:n kirjanpitoon ajalta 1.1.2012-30.4.2017. Toimeksianto perustui aluehallintoviraston 3.7.2019 antamaan määräykseen. A:n erityisestä tarkastuksesta laatima 8.6.2021 päivätty raportti luovutettiin vastaanottajalle 9.6.2021.

PRH:lle ilmoituksen tehnyt taho kyseenalaisti A:n tarkastuksessaan käyttämän apulaisen (B) riippumattomuuden, esteettömyyden ja hänen ammattitaitonsa tarkastuksen suorittamiseen sekä myös A:n oman riippumattomuuden. Ilmoittajan mielestä tarkastuksen suorittaminen ja raportointi oli kestänyt kohtuuttoman pitkän ajan. Ilmoittaja moitti erityisen tarkastuksen loppuraporttia vaikeasti ymmärrettäväksi ja katsoi, ettei se anna yhtiökokoukselle mitään työkaluja. Ilmoittajan mielestä raportti oli asenteellisesti laadittu ja sisälsi virheellisyyksiä. A:n veloitus tarkastuksen suorittamisesta oli ilmoittajan mukaan kaikkea muuta kuin kohtuullinen.

Tilintarkastuslautakunta (TILA) katsoi, että asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole mahdollista arvioida A:n raportissa esitettyjen havaintojen, johtopäätösten tai laskelmien oikeellisuutta. TILA totesi, että koska apulaisena/avustajana erityisessä tarkastuksessa toiminut B ei ole hyväksytty tilintarkastaja, hän ei ole tilintarkastuslain mukaisen valvonnan piirissä eikä asianosainen käsiteltävässä asiassa, ja TILAn päätös ei siten kohdistu häneen. B:n toiminnan ja aseman huomioon ottaminen ja arviointi sekä Kiinteistö Oy:n kirjanpitoa hoitaneena henkilönä, että A:n apulaisena erityisessä tarkastuksessa, oli kuitenkin asiayhteyden vuoksi välttämätöntä A:n riippumattomuuden arvioimiseksi. Erimielisyys tilintarkastajan palkkion määrästä tai sen suorittamisesta ratkaistaan sopimusoikeudellisena riita-asiana. Siten TILA ei tilintarkastuslain mukaisessa valvontatehtävässään ottanut kantaa tarkastuksesta veloitetun palkkion määrään tai kohtuullisuuteen.

Osakeyhtiölain nimenomaisen viittaussäännöksen perusteella erityisen tarkastajan on oltava tehtävässään riippumaton ja esteetön siten kuin tilintarkastuslaissa säädetään. Erityisessä tarkastuksessa on noudatettava myös tilintarkastuslain edellyttämiä ammattieettisiä periaatteita ja hyvää tilintarkastustapaa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella TILA katsoi, että tarkastukseen liittyneissä olosuhteissa tarkastuksen suorittamiseen ja raportointiin kulunutta aikaa ei ole pidettävä kohtuuttoman pitkänä.
TILA totesi, että verrattaessa A:n raporttia (erityisen tarkastuksen tarkastuslausuntoa) hänen viittaamaansa kansainväliseen liitännäispalvelustandardiin ISRS 4400 käy ilmi epäjohdonmukaisuuksia. TILA katsoi, että koska lausunnon sisältö ja rakenne poikkeavat ISRS 4400 -standardin vaatimuksista, A:n lausunnossaan esittämä maininta tämän standardin noudattamisesta ei ole hyvän tilintarkastustavan edellyttämän huolellisuusvaatimuksen mukainen.

Erityisen tarkastajan riippumattomuutta arvioitaessa on perusteltua ottaa huomioon paitsi hänen oma toimintansa, myös tarkastusapulaisen toiminta ja asema, ja näistä ulkopuoliselle havainnoitsijalle välittyvä kokonaiskuva toimeksiannon suorittamisen objektiivisuudesta ja riippumattomuudesta. Saadun selvityksen mukaan A:n tarkastusapulainen B oli hoitanut Kiinteistö Oy:n kirjanpitoon kuuluvia tehtäviä 1.9.2018 alkaen vuoden 2020 alkupuolelle saakka. Tässä tapauksessa A:n riippumattomuutta arvioitaessa merkityksellistä oli se, että tarkastuskohteen kirjanpitoa ja muita taloushallintoon kuuluvia tehtäviä erityisen tarkastuksen aikana suorittanut B oli merkittävästi osallistunut toimeksiantoon vastaten käytännössä myös suuresta osasta erityiselle tarkastajalle kuuluvasta työstä.

TILA katsoi, että B ei tarkastuskohteessa suorittamansa muun työn, joka suoraan liittyy erityisen tarkastuksen aiheeseen, vuoksi ole ollut riippumaton toimimaan apulaisena AVI:n määräämässä erityisessä tarkastuksessa. B:n tehtävä ja asema tarkastuskohteessa, yhdistettynä hänen huomattavaan osallistumiseensa erityisen tarkastuksen suorittamisessa, ovat olleet omiaan heikentämään toimeksiannon objektiivisen suorittamisen edellytyksiä ja siten olennaisesti vaarantaneet myös A:n riippumattomuuden erityisenä tarkastajana.

A:n toimeksiantoa koskevasta tarkastusdokumentaatiosta ei ollut havaittavissa, että hän olisi tunnistanut riippumattomuuden vaarantumisen uhkaa, eikä siten myöskään mahdollisia toimenpiteitä riippumattomuuden turvaamiseksi ollut dokumentoitu. TILA katsoi A:n esittämän käsityksen tarkastusapulaisensa riippumattomuudesta virheelliseksi. A:n ammatillinen harkinta apulaisen riippumattomuuden ja viime kädessä samalla myös oman riippumattomuutensa arvioinnissa oli ollut olennaisesti puutteellista eikä hän siten ole noudattanut hyvän tilintarkastustavan mukaan tilintarkastajalta vaadittavaa huolellisuutta.

Tilintarkastajan riippumattomuuden varmistaminen on hyvän tilintarkastustavan mukaisen toiminnan keskeinen ja välttämätön edellytys. TILAn ratkaisukäytännössä riippumattomuusvaatimuksen laiminlyömiseen on suhtauduttu ankarasti. TILA päätti antaa A:lle varoituksen.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Asiasanat: erityinen tarkastus, ISRS 4400-standardi, tarkastusapulainen, riippumattomuus, ammatillinen harkinta, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 21.6.2022

Päätös: PRH/3689/10000/2018 (pdf, 0.2 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: KHT-tilintarkastajan tilintarkastustoimenpiteissä ja tilintarkastusdokumentaatiossa oli useita puutteita koskien tarkastetun yhtiön liiketoiminnan/liikevaihdon tarkastamista, lähipiiritahojen tunnistamista ja niiden dokumentointia, epäilyttävien liiketapahtumien tunnistamista ja niiden tarkastamista sekä tarkastetun yhtiön pankkitilin käyttöä muuhun kuin yhtiön omaan liiketoimintaan. Lisäksi hän oli antanut tilikaudelta 1.1.2015-31.12.2015 tilintarkastuskertomukset tarkastamiensa kahden yhtiön tilintarkastuksista ennen kuin olennaiset tilintarkastustoimet oli saatettu loppuun. Tilintarkastaja oli antanut tilikaudelta 1.1.2016-31.12.2016 vakiomuotoisen lausunnon yhtiön tilinpäätöksestä, jonka liitetiedoista oli puuttunut PMA 3:2 §:n mukainen lisätieto olennaisesta kuluerästä. Tilintarkastusdokumentaation perusteella tilintarkastaja ei ollut kommunikoinut yhtiön johdon kanssa asiasta eikä edellyttänyt lisätiedon antamista tilinpäätöksessä.

Tilintarkastajan moitittava menettely kohdistui tilintarkastuksen keskeisiin osa-alueisiin ja niitä koskevien tilintarkastustoimenpiteiden dokumentaatiopuutteisiin. Tilintarkastaja ei ollut noudattanut työssään hyvää tilintarkastustapaa ja tilintarkastajaa velvoittavia ammattieettisiä periaatteita. Tilintarkastuslautakunta antoi tilintarkastajalle varoituksen. Tilintarkastusyhteisön toiminta ei antanut aihetta seuraamuksen määräämiseen.

Asiasanat: kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastaminen, tilintarkastuskertomuksen sisältö, tilintarkastustoimenpiteiden ja tilintarkastusdokumentaation puutteellisuus sekä tilintarkastajaa velvoittavat ammattieettiset periaatteet.

Tilintarkastuslautakunta 26.4.2022

Päätös: PRH/2402/10000/2021 (pdf, 126.4 kt)

Tilintarkastuslautakunta totesi, että tilintarkastajan työpapereissa ei ollut esitetty muuta johtopäätöstä toiminnan jatkuvuudesta kuin ettei toiminnan jatkuvuutta vaarantavia seikkoja ollut havaittu. Tilintarkastusevidenssiä toiminnan jatkuvuuteen liittyviin tilintarkastustoimenpiteisiin ei ollut. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että dokumentointia koskevien puutteiden vuoksi ei voitu pitää selvitettynä, että tilintarkastaja olisi arvioinut laskennallisen verosaamisen merkitsemistä taseeseen tilintarkastuslain mukaisten ammattieettisten periaatteiden ja kirjanpitolautakunnan antaminen ohjeiden mukaisesti. Tilintarkastuslautakunta totesi, ettei tilintarkastajan työpapereista ilmene, miten yhtiön kehittämismenojen aktivointiperustetta tai yhtiön mahdollisuuksia saattaa kehittämistyö loppuun oli arvioitu.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että virheellinen menettely liittyi tilinpäätöksen luotettavuuteen tilanteessa, joissa yhtiön velkojien asema oli uhattuna, sekä tilintarkastustyön dokumentaation puutteisiin. Havaitut puutteet koskivat toiminnan jatkuvuutta ja sellaisia tilinpäätöseriä, jotka olivat arvionvaraisia tai joiden kirjaamisessa oli tullut noudattaa tavanomaista huolellisempaa menettelyä. Tilintarkastuslautakunta antoi tilintarkastajalle asiassa varoituksen.

Asiasanat: tilinpäätös, toiminnan jatkuvuus, laskennallinen verosaaminen, kehittämismenot, dokumentaatio, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 26.4.2022

Päätös: PRH/2541/10000/2021 (pdf, 0.1 MB)
Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuskohteen osakas-toimitusjohtaja siirsi emoyhtiön pankkitililtä yhtiön varoja omalle henkilökohtaiselle pankkitililleen tilikausina 2015 ja 2016. Osakas-toimitusjohtaja teki rahasiirrot omilla pankkitunnuksillaan. Varojen siirrot oli merkitty emoyhtiön kirjanpitoon osakaslainasaamisiksi. Tämän jälkeen emoyhtiön osakaslainasaamisia kuitattiin tytäryhtiön ostovelkaa vastaan. Tytäryhtiölle muodostui ostovelkaa kommandiittiyhtiön, jota hallinnoi emoyhtiön osakas-toimitusjohtaja, lähettämistä laskuista. Peruste emoyhtiön kirjanpidossa saamisten kuittaamiselle tytäryhtiön saamaa laskua vastaan oli tytäryhtiön tavaramyynti emoyhtiölle. Vastaavat kirjaukset tehtiin myös tytäryhtiön kirjanpitoon.

Tilintarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan tilintarkastaja oli tehnyt havaintoja vaarallisesta työyhdistelmästä ja ollut tietoinen toimitusjohtajan menettelystä ja siitä, että yhtiön varoja siirrettiin emoyhtiön pankkitililtä ilman yhtiön kulua todentavaa tositetta. Tilintarkastaja oli johtopäätöksenään esittänyt, että tarkastuskohteessa oli käytössä poikkeuksellinen järjestely, jossa emoyhtiö maksoi suoraan kommandiittiyhtiölle, jonka vastuunalainen yhtiömies emoyhtiön osakas-toimitusjohtaja oli.

Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastaja ei ollut tunnistanut olosuhteisiin sisältyvää riskiä eikä ollut suorittanut hyvän tilintarkastustavan edellyttämiä tilintarkastustoimia riittävässä laajuudessa siten, että väärinkäytösten riskeihin olisi vastattu. Tilintarkastuslautakunta antoi tilintarkastajalle varoituksen.

Asiasanat: osakaslainasaaminen, lähipiiri, vaarallinen työyhdistelmä, laittoman varojenjaon uhka, johtopäätös, tilinpäätös, dokumentaatio

Tilintarkastuslautakunta 26.4.2022

Päätös: PRH/161/10000/2021 (pdf, 0.1 MB)
Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastuskohde oli hankkinut tilikauden aikana ulkomaisilta intressiyhtiöiltään 1,2 miljoonan euron arvosta muun muassa hallinto-, tietoturvallisuus- ja it-palveluita. Yhtiö esitti tilinpäätöksen liitetiedoissa tietoina hankinnoista intressiyhtiöltä osapuolet, hankintojen yhteissumman sekä sen, että liiketoimet oli toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin.

Tilintarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan tilintarkastaja ei ollut hankkinut evidenssiä siitä, onko palvelut saatu yhtiöön, onko palveluhankinnoille ollut liiketaloudellista perustetta ja ovatko hankinnan olleet markkinaehtoisesti hinnoiteltuja. Tilintarkastuslautakunta katsoi, että tilintarkastusdokumentaatio ei osoittanut riittäviä toimia väärinkäytösriskiin vastaamisessa eivätkä tilintarkastajan suorittamat toimenpiteet olleet riittäviä, kun otetaan huomioon lähipiiritransaktioon liittynyt riski ja tarkastuskohteen toimintaympäristö. Tilintarkastuslautakunta antoi tilintarkastajalle huomautuksen.

Asiasanat: intressiyhtiö, lähipiiri, dokumentaatio, tilinpäätös

Tilintarkastuslautakunta 26.4.2022

Päätös: PRH/2405/10000/2021 (pdf, 119.2 kB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilinpäätöksen mukaan yhtiön velkojen määrä ylitti varojen määrän. Yhtiön oma pääoma oli menetetty 31.12.2016 päättyneellä tilikaudella. Yhtiön hallitus ei ollut tehnyt ilmoitusta kaupparekisteriin osakepääoman menettämisestä. Yhtiön toiminta oli ollut tappiollista tilikaudella 2016 sekä aikaisempina tilikausina 2015 ja 2014.

Tilintarkastajan virheellinen menettely liittyi tilinpäätöksen taseen luotettavuuteen tilanteessa, joissa yhtiön velkojien asema oli uhattuna. Virheellinen menettely liittyi keskeisesti myös tilintarkastustyön dokumentaation puutteisiin ja annettuun tilintarkastuskertomukseen. Dokumentaatiopuutteiden vuoksi ei ollut mahdollista todentaa suoritettuja tilintarkastustoimenpiteitä ja hankittua evidenssiä. Havaitut puutteet koskivat toiminnan jatkuvuutta ja sellaisia tilinpäätöseriä, jotka oli tilintarkastussuunnitelmassa nimenomaisesti yksilöity tarkastettaviksi. Tilintarkastaja ei antanut huomautusta tilintarkastuskertomuksessa, vaikka hän oli havainnut yhtiön hallituksen toimineen yhtiötä koskevien lakien vastaisesti. Tilintarkastuslautakunta antoi tilintarkastajalle asiassa varoituksen.

Asiasanat: toiminnan jatkuvuus, tilintarkastusdokumentaation puutteellisuus, osakepääoman menettämistä koskeva rekisteri-ilmoitus, huomautus tilintarkastuskertomuksessa

Tilintarkastuslautakunta 22.3.2022

Päätös: PRH/2385/10000/2021 (pdf, 0.1 MB)

Tiivistelmä päätöksestä: Tilintarkastusyhteisön päävastuullinen KHT-tilintarkastaja oli tehnyt asunto-osakeyhtiön tilikauden 1.1.2020-31.12.2020 tilintarkastuksen ennen kuin hänet oli valittu takautuvasti tilikauden 2020 tilintarkastajaksi. Tilintarkastaja oli lähettänyt 5.5.2021 päivätyn tilintarkastuskertomuksen asunto-osakeyhtiön isännöitsijälle sähköpostitse ja antanut samalla ohjeen, että hänen tilintarkastusyhteisön nimissä antaman tilintarkastuskertomuksen saa luovuttaa asunto-osakeyhtiölle vasta sen jälkeen, kun tilintarkastusyhteisö tulee valituksi tilintarkastajaksi. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli 3.6.2021 valinnut KHT-tilintarkastajan tilintarkastajaksi ja tilintarkastusyhteisön varatilintarkastajaksi.

Tilintarkastuslautakunnan päätöksen mukaan KHT-tilintarkastaja oli suorittanut tilintarkastuksen tilintarkastusyhteisön nimissä ennen kuin yhteisö oli valittu varatilintarkastajaksi. Tilintarkastuslautakunnan päätöksen mukaan tilintarkastuksen tekeminen ennen asianmukaista valintaa on hyvän tilintarkastustavan vastaista. Tilintarkastuslautakunta antoi KHT-tilintarkastajalle huomautuksen. Seuraamusta määrätessään tilintarkastuslautakunta otti huomioon, että tilintarkastuskertomuksen antamisen ehtona oli ollut sitä edeltävä tilintarkastajan valintapäätös 3.6.2021 pidetyssä yhtiökokouksessa. Asia oli tullut yhtiökokouksen käsiteltäväksi sen seurauksena, että asunto-osakeyhtiön tilikauden 2020 tilintarkastajaksi valittu henkilö oli keväällä 2021 kieltäytynyt tilintarkastustehtävästä. Lisäksi asunto-osakeyhtiön yhtiökokouskutsussa oli ollut asiakohtana tilintarkastajan valinta, tehty päätös oli ollut yksimielinen eikä menettelystä ollut aiheutunut yhtiölle tai sen osakkeenomistajille vahinkoa tai oikeudenmenetyksiä.

Asiasanat: tilintarkastajan valinta, oikeus suorittaa tilintarkastus

Tilintarkastuslautakunta 15.2.2022

Päätös: PRH/2325/10000/2021 (pdf, 156.8 kt)

KHT-tilintarkastaja oli antanut tilintarkastusyhteisön nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana kaupparekisteriviranomaiselle todistuksen (OYL 11:4.2). siitä, että osakeyhtiön osakeannissa oli noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta. Osakepääoman maksu oli tapahtunut siten, että uusien osakkeiden merkitsijä oli ottanut vastattavakseen kyseisen osakeyhtiön velkoja ja sen jälkeen kuitannut merkintähintavelkansa yhtiöltä olevaa vastasaatavaansa vastaan (OYL 9:10.2). Uusien osakkeiden rekisteröiminen kaupparekisteriin tapahtui yhtiön tekemän ilmoituksen perusteella. Ilmoituksen mukaan osakkeita oli merkitty ja maksettu 66 302 kappaletta. KHT-tilintarkastaja sai todistuksen antamisen jälkeen uutta tietoa, joka oli ristiriitaista niiden tietojen kanssa, joihin tilintarkastajan todistus osakkeiden maksamisesta perustui. Kävi ilmi, että osakeyhtiö oli ennen merkintähintasaatavan kuittausta sopinut toisen yhtiön kanssa niiden saatavien siirrosta, joita oli käytetty vastasaatavana merkintähintasaatavan kuittauksessa. Osakeyhtiöllä ei siis ollut sellaista velkaa, jonka merkitsijä oli ottanut vastattavakseen ja jota hän oli käyttänyt kuittauksessa merkintähinnan maksuna. Uuden selvityksen mukaan velan siirron jälkeen osakkeiden merkitsijä olisi voinut maksaa vain 8 379 osaketta kuittauksin. KHT-tilintarkastaja lähetti kaupparekisteriviranomaiselle ilmoituksen tilintarkastajan todistuksen peruuttamisesta ja kehotti osakeyhtiön osakkeenomistajia ryhtymään toimenpiteisiin osakepääoman korotuksen osittaiseksi peruuttamiseksi. Tilintarkastusyhteisö erosi osakeyhtiön tilintarkastajan tehtävästä.

Tilintarkastuslautakunta totesi, että osakkeiden maksua koskevan todistuksen antaminen on tilintarkastajan yksi kriittisimmistä tehtävistä. Kun osakkeen merkintä pääsäännöstä poiketen maksetaan kuittauksen avulla, tullaan korostetun huolellisuusvelvoitteen alueelle. Tilintarkastajalla on näissä tilanteissä syy toimia erityisen huolellisesti etenkin riittävän evidenssin hankkimiseksi ja ammatillista varovaisuutta noudattaen. Tilintarkastuslautakunta katsoi, ettei KHT-tilintarkastaja ollut tilintarkastajan todistusta antaessaan noudattanut riittävää ammatillista skeptisyyttä. Todistuksen taustalla oleva evidenssi oli riittämätöntä, koska pääosa evidenssistä perustui ainoastaan osakeyhtiön kirjanpitäjältä ja yhtiön sisältä saatuun tietoon. Tilintarkastajan todistuksen antaminen perustui puutteelliseen selvitykseen. Tilintarkastuslautakunta antoi KHT-tilintarkastajalle varoituksen. Tilintarkastusyhteisön toiminta ei antanut aihetta toimenpiteisiin.

Asiasanat: KHT-tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö, osakeyhtiö, osakepääoman korotus, osakemerkinnän maksu, kuittaus, tilintarkastajan todistus, evidenssi, ammatillisen varovaisuus, varoitus

Tilintarkastuslautakunta 15.2.2022

Päätös: PRH/2418/10000/2021 (pdf, 0.1 MB)

PRH:n tilintarkastusvalvonta kiinnitti huomiota mahdollisiin puutteisiin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuosien 2020-2022 toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tilikauden 2020 tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Tilintarkastusyhteisö ja sen nimeämä päävastuullinen JHTT-tilintarkastaja olivat keväällä 2021 antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilikauden 2020 tilintarkastuksesta.

Tilintarkastuslautakunta tutki asian tilintarkastajien kuulemisen jälkeen ja totesi, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei ollut kyennyt kattamaan taseen alijäämää kuntalain 110 §:n ja 148 §:n edellyttämässä määräajassa, mikä oli kuntalain mukaisen arviointimenettelyn käynnistämisen kriteeri. JHTT-tilintarkastaja ei tilikauden 2020 tilintarkastuskertomuksessa tuonut esiin, että tilinpäätöksessä 2020 ei ole mainittu arviointimenettelyn käynnistämisen kriteerien täyttymisestä (KuntaL 119 §). JHTT-tilintarkastaja ei tilintarkastuksessa muutenkaan puuttunut kyseisten kriteerien täyttymiseen, vaikka kyse on ollut olennaisesta ja selvästä asiasta.

Lisäksi JHTT-tilintarkastajan toiminnassa havaittiin vähäisempiä puutteita: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2020-2022 ei sisältänyt kuntalain 110 §:n 4 momentin edellyttämää rahoitusosaa taloussuunnitelmavuosille 2021-2022. Rahoitusosassa olisi pitänyt kertoa, miten rahoitustarve katetaan. JHTT-tilintarkastaja ei tilintarkastuksessa puuttunut puutteeseen eikä raportoinut siitä julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Tilinpäätöksessä 2020 ja toimintakertomuksessa ei ollut esitetty kuntalain 113 §:n ja 115 §:n edellyttämää toteumavertailua rahoitusosasta ja talousarviossa olleiden rahoituksen sitovien tavoitteiden toteutumisesta. JHTT-tilintarkastaja ei tilintarkastuksessa puuttunut tähänkään puutteeseen eikä raportoinut siitä julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla.
Tilintarkastuslautakunta katsoi, että JHTT-tilintarkastajan olisi pitänyt tilikauden 2020 tilintarkastuskertomuksessa tuoda mainitut puutteet esiin mukauttamalla tilintarkastuskertomusta. Tilintarkastuslautakunta antoi JHTT-tilintarkastajalle varoituksen. Tilintarkastusyhteisön toiminta ei antanut aihetta toimenpiteisiin.

Asiasanat: JHTT-tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö, lakisääteinen tilintarkastus, kuntayhtymä, alijäämän kattaminen, kuntalain mukainen arviointimenettely, tilinpäätös, toimintakertomus, toiminta- ja taloussuunnitelma, tilintarkastuskertomus, varoitus

Tulostettava versio Viimeksi päivitetty 17.01.2024