Usein kysyttyä

    Voiko tavaramerkin varata?

    Tavaramerkkiä ei voi "varata". Ainoa tapa on tehdä tavaramerkkihakemus. Tällöin hakija saa hakemuksen vireilletulosta alkaen etuoikeutta myöhemmin tehtäviin hakemuksiin nähden. Hakemuksen vireilletulemisen edellytyksenä on, että hakemus on saapunut PRH:een ja hakemusmaksu on maksettu. Eli jos hakemuksen jättää (ja maksaa) tänään niin saa paremman etuoikeuden merkkiin kuin kilpailija, joka jättää vastaavan hakemuksen vasta seuraavana päivänä.

    Voiko tavaramerkkiä käyttää, vaikka sitä ei ole rekisteröity?

    Suomessa tavaramerkin rekisteröiminen ei ole edellytys sen käyttämiselle. Yksinoikeuden tavaramerkkiin voi saada myös käytön kautta vakiinnuttamalla. Tavaramerkkiä voi siis käyttää vaikkei sitä olisi rekisteröitykään. Tällöin on syytä kuitenkin varmistaa, ettei tavaramerkin käytöllä loukkaa muiden tavaramerkki- tai nimioikeuksia.

    Mitä kannattaa tarkistaa ennen tavaramerkkihakemuksen jättämistä tai ennen kuin ryhtyy käyttämään merkkiä?

    Ennen kuin jättää rekisteröintihakemuksen, on suositeltavaa tutustua rekisteröinnin yleisiin edellytyksiin sivustollamme. Siellä on mm. mainittu rekisteröinnin esteet.

    Lisäksi kannattaa tarkistaa Internetin ilmaisista tietokannoista, ettei samaa tai samankaltaista merkkiä ole jo rekisteröity tavaramerkki- tai kaupparekisteriin tai merkitty laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon. Nämä tietokannat ovat ilmaiseksi käytettävissä:

    Hakuja tehtäessä kannattaa muistaa, että hakukoneet hakevat lähinnä vain identtistä merkkiä. Ne eivät aina ota huomioon esimerkiksi sanojen identtistä ääntämisasua tai muuta samankaltaisuutta. Esimerkiksi sanaa "ECO" kannattaa hakea sekä C:llä, K:lla että G:llä kirjoitettuna; yhdyssanoja kannattaa hakea yhdessä ja erikseen kirjoitettuna, jne. Tietokantojen hakuohjeisiin ja -mahdollisuuksiin kannattaa tutustua.

    Palautetaanko hakemusmaksu, jos hakemus ei mene läpi?

    Hakemusmaksua ei palauteta, vaikka hakemus myöhemmin hylättäisiin tai se jätettäisiin sillensä.

    Mutta toisaalta kun/jos hakemus aikanaan hyväksytään, tavaramerkki on voimassa samaisella hakemusmaksulla seuraavat 10 vuotta rekisteröintipäivästä tai hakemispäivästä riippuen siitä, koska merkkiä on haettu.

    Välttyäkseen turhilta hakemusmaksuilta kannattaa etukäteen nähdä hieman vaivaa ja tutustua tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiin ja vaatimuksiin. Tietoa löytyy kotisivuiltamme.

    Kuinka kauan tavaramerkkihakemuksen käsittely kestää?

    Tavaramerkkihakemuksen käsittelyaika on keskimäärin noin pari kuukautta.

    Miten tavaramerkkiä haetaan?

    Tee hakemus käyttämällä sähköistä palvelua. Palvelun käyttö edellyttää Suomi.fi-tunnistautumista. Palvelu ohjaa sinut lopussa maksamaan hakemusmaksun luottokortilla tai verkkopankissa. Maksaminen edellyttää normaaleja verkkopankissa tarvittavia tunnuksia ja salasanoja tai mobiilivarmennetta.

    Hakemuksen saa jättää paperilla tai sähköpostin liitteenä vain erityisestä syystä. Lue lisää tavaramerkin rekisteröinnin hakemisesta.

    Hakemusmaksua ei palauteta, vaikka hakemus myöhemmin hylättäisiin tai se raukeaisi .

    Miten yritys tai muu oikeushenkilö tunnistautuu sähköisiin palveluihin?

    Yritys tai muu oikeushenkilö tunnistautuu tavaramerkin sähköisiin palveluihin työntekijänsä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

    Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisissä tavaramerkkipalveluissa on käytössä julkishallinnon Suomi.fi-tunnistautuminen. Tunnistamispalvelusta vastaa Väestörekisterikeskus.

    Tunnistautuminen on niin sanottua vahvaa tunnistautumista, mikä tarkoittaa sitä, että palvelun tarjoajalle on tärkeää tietää, kuka palvelua käyttää. Ei siis riitä, että tiedetään palvelua käyttävä yritys tai organisaatio.

    Yritykset ja muut oikeushenkilöt voivat tunnistautua tavaramerkkipalveluihin kolmella tavalla:

    1. Työntekijöidensä henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Kun henkilö käyttää tunnistautumisessa omia henkilökohtaisia pankkitunnuksiaan, hänestä välitetään palveluihin ainoastaan ne tiedot, jotka tarvitaan sähköisen asioinnin mahdollistamiseksi.
    2. Mobiilivarmenteella. Mobiilitunnistautuminen on suomalaisten matkapuhelinoperaattorien tarjoama maksullinen lisäpalvelu.
    3. Varmennekortilla. Tavaramerkkipalveluihin voi käyttää henkilökorttia, joka haetaan poliisilta. Tunnistautumiseen tarvitaan lisäksi kortinlukijalaite ja -ohjelmisto.

    Tunnistautumista vaaditaan valtionhallinnon palveluissa tietoturvasyistä. Tunnistautuminen on keino välttää väärinkäytöksiä ja palvelunestohyökkäyksiä.

    Lue lisää tunnistautumisesta Suomi.fi-verkkosivustolta.

    Antaako suomalainen tavaramerkki suojaa myös ulkomailla?

    Suomessa myönnetty tavaramerkki antaa suojaa vain Suomessa. Mikäli suojaa halutaan myös ulkomailla, sitä on haettava siellä erikseen. Vaihtoehtoja on kolme:

    • kansalliset tavaramerkit,
    • kansainvälinen tavaramerkki (Madridin Pöytäkirjan mukainen) ja
    • EU-tavaramerkki

    Milloin tarvitaan asiamiestä?

    Hakija, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueella (ETA), voi hakea tavaramerkkiä ilman asiamiestä. Sen sijaan tavaramerkin hakijalla tai haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa ETA-alueella, täytyy olla asiamies, jolla on kotipaikka ETA-alueella. Asiamiehenä voi toimia oikeus- tai yksityishenkilö.

    Tavaramerkin kansainvälistä suojaamista haluavan kannattaa harkita kääntymistä tavaramerkkiasiamiestoimistojen puoleen. Tavaramerkkisivustomme "Linkkejä" otsikon alta löytyy tietoja Suomessa toimivista tavaramerkkiasiamiestoimistoista.

    ®- ja ™ -merkkien käyttö

    Tavaramerkkilaissa ei säädellä ® ja ™ -merkkien käytöstä, mutta oikeuskäytännössä on katsottu, että ® -merkkiä tulisi käyttää vain rekisteröityjen merkkien yhteydessä. Eli jos tavaramerkkiä ei ole rekisteröity Suomessa tai EU:n alueella, ® -merkkiä ei ole syytä käyttää. Sen sijaan™-merkkiä voi käyttää, vaikka tavaramerkkiä ei olisikaan rekisteröity (esimerkiksi vakiintuneen tavaramerkin tunnuksena tai silloin kun tavaramerkkihakemus on vireillä).

    Kumpaa kansainvälistä suojamuotoa kannattaisi käyttää: EU-tavaramerkkiä vai Madridin pöytäkirjan mukaista rekisteröintiä?

    Vastauksen siihen, mitä kansainvälistä suojamuotoa kannattaisi käyttää, voi vain hakija itse arvioida. Se riippuu nimittäin siitä, missä maissa suojaa tarvitsee nyt ja mahdollisesti muutamien vuosien päästä tulevaisuudessa. Jos tavaramerkkisuojaa tarvitsee esim. Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, kannattaa ehkä harkita kansainvälistä (siis Madridin pöytäkirjan mukaista) rekisteröintiä. Jos sen sijaan yritys harjoittaa liiketoimintaa useissa EU-maissa, on EU-tavaramerkki todennäköisesti käytännöllisin ja edullisin ratkaisu.

    Tavaramerkin kansainvälistä suojaamista harkitsevan kannattaa kääntyä tavaramerkkiasiamiestoimistojen puoleen.

    Kumpi tulee kalliimmaksi: EU-tavaramerkki vai Madridin pöytäkirjan mukainen rekisteröinti?

    Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti. Kansainvälisen rekisteröinnin hinta riippuu siitä, kuinka monessa ja missä maissa suojaa haetaan. Hintojen laskeminen onnistuu parhaiten WIPOn kotisivuilla olevan "Fee Calculator" –laskimen avulla.

    EU:n tavaramerkin hakemus- ja rekisteröintimaksut löytyvät EUIPO:n kotisivuilta.

    Mistä rekisteröityä tavaramerkkiä koskevista merkinnöistä peritään maksu?

    Tarkat tiedot maksuista löydät Maksut -sivulta (ks.maksut). Alla on lueteltu tarkemmin muutamien tapausten osalta, kuinka maksut määräytyvät.

    Osauudistus, uudistus ja supistus:
    Mikäli rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä jätetään uudistamatta kokonaisia tavara- tai palveluluokkia, ei uudistuksen yhteydessä tarvitse maksaa erikseen muutosmaksua kokonaisten luokkien supistamisesta.

    Mikäli uudistamisen yhteydessä tehdään tavara- tai palveluluokan sisällä supistuksia (esim. poistetaan jostain luokasta yksittäisiä tavaranimikkeitä), peritään myös supistuksesta muutosmaksu.

    Haltijan tai asiamiehen nimen / kotipaikan muutos:
    Haltijan tai asiamiehen nimen tai kotipaikan muutosta koskeva merkintä on maksuton.

    Asiamiehenmuutos:
    Asiamiehenmuutos on maksuton.

    Siirto- ja nimenmuutosketju:
    Mikäli merkki on siirtynyt useammalta haltijalta toiselle ja merkin rekisteritietoihin halutaan kirjauttaa useampi tuon siirtoketjun haltijatiedoista, veloitetaan jokaisen siirtoketjun vaiheen merkitsemisestä oma hakemusmaksunsa.

    Mikäli haltijatietoihin halutaan merkittäväksi vain ketjun viimeinen haltijatieto, veloitetaan hakemuksesta tällöin vain yksi maksu.

    Uuden tavaramerkkilain (1.5.2019) myötä tavaramerkin siirto on maksullinen myös hakemusvaiheessa.

    Poistot:
    Eri oikeuksien poistot ovat maksuttomia (eli käyttöluvan poisto, panttauksen poisto, asiamiehen poisto ja tavaramerkin poisto rekisteristä).

    Kielen muutos:
    Tavaramerkin kielen muutoksessa muutetaan merkin tavara/palveluluettelon kieli suomesta ruotsiksi tai päinvastoin. Kielen muuttaminen on aina maksullista, myös silloin jos se tehdään esim. supistushakemuksen yhteydessä.

    Voiko rekisteröityä tavaramerkkiä muuttaa?

    Itse merkkiin ei hakemuksen vireille tulon jälkeen eikä rekisteröintiaikana voi juurikaan tehdä muutoksia. Vain sellaiset hyvin vähäiset muutokset, joiden johdosta merkin kokonaisvaikutelma ei muutu, saattavat olla mahdollisia. Useimmiten tämä tarkoittaa siis sitä, että jos tavaramerkki on muuttunut, tulee siitä tehdä uusi hakemus. Kaikki merkinmuutokset arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyvin yleistäen voisi sanoa, että sanoja ei voi lisätä eikä vaihtaa, mutta vähäinen muutos fontissa tai värisävyissä voi olla mahdollinen.

    Rekisteröidyn tavaramerkin muuttaminen on maksullista.

    Estääkö toisen yrityksen toiminimi/aputoiminimi tms. minua hakemasta samannimistä tavaramerkkiä?

    Toiminimi tai aputoiminimi voi muodostaa esteen tavaramerkin rekisteröimiselle, jos toiminimi tai toiminimen ns. vahva eli dominoiva osa on lähes identtinen tavaramerkin kanssa. Lisäksi sekoitettavuuden syntyminen edellyttää, että toiminimen/aputoiminimen toimiala kattaa samoja tai samankaltaisia tavaroita/palveluita kuin tavaramerkki.
    Toisin sanoen, vaikka nimet olisivat samanlaisia, mutta jos toimiala kattaa erilaisia tavaroita/palveluita kuin haettavaksi suunniteltu tavaramerkki, ei sekoitettavuutta merkkien / nimien välillä synny.

    Mitä tiedostomuotoja PRH:lle voi lähettää?

    Suosittelemme, että tiedostot toimitetaan seuraavissa muodoissa:

    • Asiakirjat: PDF (mielellään PDF/A)
    • Kuvat: JPEG
    • Videotiedostot: WMV, AVI, MP4
    • Multimediatiedosto: MP4
    • Äänitiedostot: MP3, WAV

    Mikäli käytät jotain muuta tiedostomuotoa, olet vastuussa siitä, että alkuperäiset tiedostot voidaan muuntaa tiedostomuotoon, jonka PRH pystyy avaamaan.

    Liitetiedoston maksimikoko on 15MB.

    Tulostettava versio
    Viimeksi päivitetty 13.06.2019