Usein kysyttyä

Mikä patentti on?
Miksi hakisin keksinnölleni patenttia? Mitä hyötyä patentista on minulle tai yritykselleni?
Voinko hyötyä muiden patenteista?
Voisiko keksintöni patentoida?
Voisiko ideani patentoida?
Mitä patentti suojaa?
Kuinka kauan patentti on voimassa?
Mitä patentointi maksaa?
Mikä on hyödyllisyysmalli?
Miten haen patenttia?
Millä kielillä voin hakea patenttia Suomessa?
Voinko itse keksijänä hakea patenttia?
Kuka omistaa keksinnön?
Tarvitaanko keksinnöstäni prototyyppi patentin hakuun?
Voinko julkistaa keksintöni ennen kuin haen patenttia? Milloin patenttia tulisi hakea?
Tuleeko keksintöni julkiseksi, kun haen patenttia?
Miten peruutan patenttihakemuksen?
Kuka patentin myöntää?
Miten patentin myöntäminen tapahtuu?
Kuinka kauan patentin saaminen kestää?
Mistä saan apua patentointiin?
Onko keksintöni sisältämä tekniikka uutta?
Onko joku jo suojannut keksintöni sisältämän tekniikan?
Onko jokin tietty patentti vielä voimassa?
Kuinka saan selville, mitä kilpailija patentoi?
Voinko tehdä patenttihakuja itse?
Mitä ovat patenttiluokitukset?
Mistä saan apua patenttitutkimuksiin ja -tiedonhakuihin?

K: Mikä patentti on?

Patentti on yksinoikeus käyttää keksintöä. Keksinnön käytöllä tarkoitetaan ammattimaista hyödyntämistä, kuten tuotteen valmistusta, myyntiä, käyttöä ja maahantuontia. Patentti suojaa aineetonta omaisuutta samaan tapaan kuin aidat, lukot ja vakuutukset suojaavat konkreettista omaisuutta. Patentin voi myydä tai sen suojaamaan keksintöön voidaan myöntää käyttölupa eli lisenssi.

Patentti on alueellisesti rajallinen, eli se on voimassa niissä maissa, joissa patentti on haettu ja saatu. Patentti on voimassa rajoitetun ajan, yleensä korkeintaan 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Yksinoikeus on voimassa vain, jos patentti on voimassa. Jotta patentti pysyisi voimassa, siitä on maksettava vuotuiset ylläpitomaksut eli niin sanotut vuosimaksut.
Patentti ei anna haltijalle poikkeuksetta lupaa ammattimaiseen hyödyntämiseen, koska ammattimaiselle käytölle voi olla esteitä:

  • Jollakulla voi olla voimassa aiemmin saatu patentti, josta jälkimmäinen patentti on riippuvainen (jälkimmäinen on esim. parannus aikaisempaan).
  • Patentoidun keksinnön hyödyntäminen voi vaatia viranomaisluvan (esim. lääkkeiden myynti, kemikaalien valmistus ja käyttö, jätteiden käsittely, kaivostoiminta).

Lue lisää.


K: Miksi hakisin keksinnölleni patenttia? Mitä hyötyä patentista on minulle tai yritykselleni?

Keksintöjen suojaaminen on vastaavanlainen omaisuuden turvaamiskeino kuin tehdasalueen aitaaminen, rakennusten ovien lukitseminen tai vakuutuksen ottaminen. Patentoinnissa on vain kyse aineettoman omaisuuden suojaksi nostettavista raja-aidoista. Yrityksissä patentointi on osa strategiaa ja liiketoimintaa. Tavoitteena on suojautua jäljittelijöitä vastaan ja puolustaa omaa markkinaosuutta tai vallata uutta.

Syitä patentoida on monia:

  1. Patentilla rajoitetaan kilpailijoiden toimintaa.
    • Patentointi antaa yksinoikeuden omaan tuotteeseen.
    • Patentoinnilla saa etumatkaa kilpailijoihin nähden sekä aikaa ja rauhaa oman tuotteen kehittämiseen.
    • Kilpailija joutuu uhraamaan varoja korvaavien ratkaisujen kehittämiseen, jos haluaa samoille markkinoille.
  2. Patentti on omaisuutta.
    • Patentin voi myydä.
    • Patentin suojaamaan keksintöön voidaan maksua vastaan myöntää käyttölupa (lisenssi).
    • Patentin suojaamat tuotteet voi hinnoitella vapaammin – tarpeen
      mukaan kalliimmiksi tai halvemmiksi kuin kilpailijalla.
  3. Patentilla on mainos- ja imagoarvoa.
    • Patentointi luo mielikuvan huipputekniikkaa käyttävästä yrityksestä
    • Patentti voi edistää tuotteen myyntiä.

K: Voinko hyötyä muiden patenteista?

Patentinhaltijat hyötyvät saamistaan yksinoikeuksista sen ajan, jonka oikeudet ovat voimassa. Koko patenttijärjestelmä perustuu vaihtokauppa-ajatukseen: kun patentinhaltija saa määräajaksi yksinoikeuden keksintöönsä, muut saavat vastaavasti käyttöönsä patentin sisältämän tiedon. Patenttiasiakirjoista on muodostunut maailman merkittävin teknisen tiedon lähde. Se kattaa kaikki tekniikan osa-alueet ja on myös ajallisesti ja maantieteellisesti kattavampi kuin mikään muu yksittäinen tietolähde.

Patenttiasiakirjoissa kuvataan yksityiskohtaisesti ja seikkaperäisesti uusia teknisiä ratkaisuja, niiden käyttökohteita ja alalla havaittuja ongelmia. Näitä tietoja voi käyttää tuotekehityksessä uuden ideointiin. Valtaosa patenttijulkaisuissa olevasta teknisestä tiedosta on vapaasti hyödynnettävissä, koska suuri osa patenttihakemuksista ei etene patenteiksi saakka ja vain voimassa pidetty patentti on haltijansa yksinoikeutta.

Voimassa olevat patenttioikeudet ja tuotteen mahdolliset valmistus- ja markkinointiesteet selviävät patenteista ja patenttitietokannoista. Jotta välttyy loukkaamasta toisten patentteja, on tiedettävä, mitä omaan alaan liittyvät yritykset patentoivat. Tilanteissa, joissa patenttia on loukattu, ei tietämättömyys käy puolustuksesta

Teknisen tiedon lisäksi patentti-informaatio on kaupallista tietoa. Patenttiasiakirjoista käy ilmi, mihin tekniikkaan ja mille markkina-alueille kilpailijat panostavat. Patentti-informaatiota kannattaa käyttää erityisesti tuotekehityksessä uusien ideoiden kehittelemiseen, oman alan tekniikan ja kilpailijoiden seuraamiseen sekä patenttiloukkausten välttämiseen.


K: Voisiko keksintöni patentoida?

Oman keksinnön patentoitavuutta voi arvioida, kun tietää seuraavat kriteerit: patentoitavan keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Kun patentoitavuutta arvioidaan, verrataan patenttivaatimusten määritelmää aiemmin, ennen hakemuksen tekemispäivää (tai etuoikeuspäivää), tunnetuksi tulleisiin ratkaisuihin.

Käytännössä keksintö on uusi, jos sen patenttivaatimusten mukaista ratkaisua ei ole esitetty missään muualla, ei Suomessa eikä maailmalla.

Keksinnöllisyyttä arvioitaessa mietitään alan keskitason ammattilaisen taitoja. Jos keksintö olisi hänelle ilmeinen, ei siihen voi myöntää patenttia.

Teollisella käyttökelpoisuudella tarkoitetaan pääasiassa sitä, että keksintö on ratkaisu johonkin tekniseen ongelmaan tai että keksinnöltä edellytetään teknistä tehoa eli teknistä vaikutusta.

Patenttilain 1 §:ssä on luettelo abstrakteista tai ei-teknisistä keksinnöistä, joita ei sellaisenaan katsota patentoitavaksi, vaikka ne olisivat uusia ja keksinnöllisiä.

Lue lisää patenttilaista.


K: Voisiko ideani patentoida?

Ei voi, jos idealla tarkoitetaan jotain toivomusluonteista, kuten "olisi kiva, jos olisi olemassa turvallinen lentävä istuin, jolla pääsisi helposti ovelta ovelle" tai "pitäisi saada kännykkä, joka tekee sitä ja tätä".

Patentoitava keksintö on idean konkreettinen ratkaisu, laite, tuote tai menetelmä, jolla tuohon tavoitteeseen päästään. Laite ja tuote määritellään sen rakenteellisten yksityiskohtien tai koostumuksen avulla. Menetelmä määritellään suoritettavien menetelmävaiheiden avulla. Myös tuotteen, menetelmän tai laitteen uusi käyttö voi olla patentoitavissa.


K: Mitä patentti suojaa?

Patentti antaa yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen ja siten oikeuden kieltää muilta keksinnön hyväksikäyttö. Patentin suoja koskee patenttivaatimuksissa määriteltyä keksintöä.

Keksintö voi olla esimerkiksi uusi menetelmä, laite, tuote tai tällaisen uusi käyttö. Yhdessä patenttihakemuksessa voi olla kaikkiin näihin ryhmiin kuuluvia vaatimuksia, kunhan niitä yhdistää yksi yhteinen keksinnöllinen ajatus.

Tuotevaatimus suojaa tuotteen esimerkiksi sen valmistus- tai käyttötavasta riippumatta. Menetelmävaatimus suojaa sekä siinä määritellyn menetelmän että tällä menetelmällä valmistetun tuotteen, olipa patentissa tuotevaatimusta tai ei. Jos tuote kuitenkin voidaan valmistaa jollakin muullakin menetelmällä, ei menetelmäpatentti voi estää tätä. Käytännössä voi olla hankala valvoa menetelmäpatenttia, jos lopputuotteesta ei näy, millä menetelmällä se on tehty.


K: Kuinka kauan patentti on voimassa?

Patentti voi olla voimassa korkeintaan 20 vuotta patenttihakemuksen tekemispäivästä. Poikkeuksena tähän ovat lääke- ja kasvinsuojeluaineet, jotka voivat saada suoja-ajan pidennystä enintään 5 vuotta (lastenlääkkeet enintään 5,5 vuotta). Pidennystä haetaan erillisellä hakemuksella, niin sanotulla lisäsuojatodistushakemuksella. Lue lisää lisäsuojatodistuksista.

Myönnetty patentti pidetään voimassa maksamalla vuosimaksut. Jos vuosimaksu jää maksamatta, patentti raukeaa.


K: Mitä patentointi maksaa?

Hakemusta tehtäessä on maksettava hakemusmaksu. Kun patentti myönnetään, ennen myöntämistä siitä tehdään julkaisu, josta on maksettava julkaisumaksu. Katso hinnasto.

Patenttihakemus ja patentti pidetään voimassa vuosimaksuilla. Ensimmäinen vuosimaksu tulee maksettavaksi kolmannen hakemisvuoden alussa.

Mikäli hakija käyttää asiantuntijan, esimerkiksi ammattimaisen patenttiasiamiehen palveluja, asiamies veloittaa tekemästään työstä.

Kun patenttia haetaan ulkomailla, joudutaan useimmissa tapauksissa käyttämään ainakin ulkomaalaista patenttiasiamiestä. Useimmiten on hyvä ottaa ensin avuksi kotimainen patenttiasiamies, jolla on yhteydet eri maihin ja joka osaa antaa neuvoja näiden maiden patenttijärjestelmistä.

Ulkomailla patenttia haettaessa kustannuksia lisäävät käännökset. Kussakin maassa haussa on käytettävä kyseisen maan virallista kieltä. Käännöksen kustannukset riippuvat luonnollisesti hakemuksen pituudesta.

Lisäksi patentoinnin kustannuksiin voi laskea siihen käytetyn oman työajan kustannukset.


K: Mikä on hyödyllisyysmalli?

Hyödyllisyysmalli on patentin tavoin yksi vaihtoehto keksinnön suojaamiseen.

Hyödyllisyysmallin voi saada tekniseen ratkaisuun, jota käytetään teollisesti. Myös kemialliset yhdisteet, ravinto- tai lääkeaineet ja mikrobiologiset keksinnöt ovat suojattavissa hyödyllisyysmallilla. Menetelmää tai sen käyttöä ei voi suojata hyödyllisyysmallilla.

Hyödyllisyysmalli on voimassa niissä maissa, joissa hyödyllisyysmalli on saatu. Suomessa hyödyllisyysmallin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus. Suomessa hyödyllisyysmalli on voimassa korkeintaan 10 vuotta hakemuksen tekemispäivästä.

Lue lisää hyödyllisyysmallista.


K: Miten haen patenttia?

Patenttihakemus tehdään patenttiviranomaiselle, joka Suomessa on Patentti- ja rekisterihallitus. Hakemus tehdään kirjallisesti – joko sähköisesti tai paperilla.

Patenttihakemuksen osat ovat

  • hakemuslomake
  • keksinnön selitys ja siihen mahdollisesti liittyvät piirustukset
  • patenttivaatimukset
  • tiivistelmä
  • muut mahdolliset liitteet, joita voivat olla esimerkiksi lausuma oikeudesta keksintöön tai siirtokirja ja asiamiesvaltakirja.

Suomessa myönnetty patentti suojaa keksinnön vain Suomessa. Mikäli keksinnölle halutaan myös kansainvälistä suojaa, sitä on haettava erikseen hyödyntäen esimerkiksi kansainvälistä patentinhakujärjestelmää (PCT-järjestelmä) tai eurooppalaista patentinhakujärjestelmää (EPC-järjestelmä). Suomalainen hakija voi jatkaa kansainvälistä patentointia myös Suomessa jättämällä PCT-hakemuksen PRH:een. Patenttihakemukset voidaan tehdä lisäksi suoraan kunkin maan kansalliseen patenttivirastoon.

Kansainväliset patenttihakemukset pitää tehdä vuoden kuluessa ensihakemuksesta. Hakemuksen sisältöä ja hakuprosessia kuvataan tarkemmin patenttioppaassa.

Patenttiopas (pdf, 3,33 Mt)

Lue lisää kansainvälisestä patentinhausta.
Lue lisää sähköisestä patenttihakemuksesta.


K: Millä kielillä voin hakea patenttia Suomessa?

Keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Lisäksi ne voidaan laatia myös yhdellä tai kahdella muulla näistä kielistä. Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain toisella kansalliskielellä, on ne käännettävä toiselle näistä kielistä ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Jos käännös tehdään PRH:ssa, hakijan on maksettava käännösmaksu. Katso hinnasto.

Jos patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain englanniksi, hakijan tulee toimittaa niiden käännös suomeksi tai ruotsiksi ennen kuin hakemus tulee julkiseksi. Patenttiviraston on tällöin tarvittaessa huolehdittava niiden kääntämisestä toiselle näistä kielistä.

Patentin hakijalla on oikeus saada englanniksi laadittua hakemusta koskevat
patenttiviranomaisen päätökset englanninkielisinä, jos hän patenttihakemusta tehdessään
pyytää kirjallisesti päätöskieleksi englantia. Päätöskieltä ei voi muuttaa hakemuskäsittelyn edetessä. Jollei hakija ole pyytänyt päätöskieleksi englantia, PRH antaa välipäätöksen, jossa kehotetaan hakijaa joko lähettämään määräajassa patenttihakemuksen käännöksen
suomeksi tai ruotsiksi tai pyytämään kirjallisesti päätöskieleksi englantia.


K: Voinko itse keksijänä hakea patenttia?

Patenttia saa ja voi hakea keksijä tai se, jolle hän on oikeutensa siirtänyt. Kun on kyse niin sanotusta työsuhdekeksinnöstä, keksijän on ensin ilmoitettava työnantajalle keksinnöstään ja aikeistaan hakea siihen patenttia. Vasta kuukauden kuluttua tästä keksintöilmoituksesta hän voi tehdä hakemuksen patenttivirastoon.

Patentin hakuun tarvitaan teknisen tietämyksen lisäksi patenttialan tuntemusta. Siksi voi olla viisasta ottaa avuksi asiantuntija eli patenttiasiamies. Vaikka patenttiasiamiehen käyttö ei ole pakollista Suomessa asuvalle hakijalle, se on suositeltavaa muun muassa seuraavista syistä:

  • Hakemukseen ei saa lisätä mitään tekemispäivän jälkeen. Vain patenttivaatimuksia voi käsittelyn aikana muokata muualla hakemuksessa esitetyn perusteella.
  • Saatavan suojan kannalta kriittisiä ovat varsinkin patenttivaatimukset. Ne ratkaisevat, saadaanko patentti, suojaako saatu patentti keksinnön loukkaajia vastaan ja pysyykö patentti voimassa kilpailijoiden mitätöintiyrityksissä.
  • Kun hakemusta tutkitaan patenttivirastossa, on tavallista, että löydetään julkaisuja, jotka ensi näkemältä näyttävät estävän patentin saamisen. Usein esteen voi kuitenkin kiertää vaatimuksia rajaamalla, mikä tulisi osata tehdä oikein. Taitava patenttiasiamies osaa laatia hakemuksen selityksen niin, että keksintöä kuvataan sellaisilla määritelmillä, joilla patenttivaatimuksia voidaan myöhemmin rajata.
  • Patenttihakemuksen käsittelyssä on monia määräaikoja, joiden ylittäminen voi johtaa hakemuksen tai patentin raukeamiseen.

K: Kuka omistaa keksinnön?

Patenttilain mukaan keksintö kuuluu keksijälle. Keksijä voi kuitenkin siirtää oikeutensa toiselle.

Mikäli keksijä on toisen palveluksessa, työnantaja voi työsuhdekeksintölain perusteella saada oikeuden keksintöön. Työsuhdekeksintölakia sovelletaan silloin, kun toisella töissä (tai virkasuhteessa) oleva henkilö tekee Suomessa patentilla suojattavissa olevan keksinnön, joka kuuluu hänen työnantajansa toimialaan.

Työntekijän ja työnantajan oikeudet työsuhdekeksintöön riippuvat siitä, kuinka kiinteässä yhteydessä keksinnön synty on ollut työntekijän työtehtäviin.

Patentin antamien oikeuksien valvonta kuuluu patentin haltijalle.

Lue lisää Finlex-tietokannassa: Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 656/67.


K: Tarvitaanko keksinnöstäni prototyyppi patentin hakuun?

Patenttihakemukseen ei tarvitse liittää prototyyppiä. PRH voi pyytää keksinnöstä mallikappaleita tai näytteitä silloin, kun se on välttämätöntä keksinnön selityksen ymmärtämiseksi. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.


K: Voinko julkistaa keksintöni ennen kuin haen patenttia? Milloin patenttia tulisi hakea?

Mikäli keksinnölleen aikoo hakea patenttia, keksintöä ei saa julkistaa millään lailla ennen patenttihakemuksen jättämistä. Patenttia on haettava viimeistään silloin, kun keksintö on tulossa julkiseksi (messuesittelyt, mainosmateriaali, lehtijutut jne.). Patentti myönnetään vain keksintöön, joka on uusi. Julkiseksi tullut keksintö ei ole enää uusi eikä niin ollen patentoitavissa.

Patenttia ei kuitenkaan kannata hakea ennen kuin keksinnön kehitystyö on riittävän pitkällä. Muuten voi käydä niin, että patenttia haetaan ja se saadaan johonkin alkuvaiheen ratkaisuun, mutta se ei suojaakaan lopullista myyntituotetta.


K: Tuleeko keksintöni julkiseksi, kun haen patenttia?

Tulee, ainakin jos patentti myönnetään. Patentoitu keksintö on aina julkinen keksintö.

Kun patenttihakemus tehdään, se on ensin salainen 18 kuukauden ajan. Suomessa osa hakemuksen tunnistetiedoista (hakijan nimi, hakemusnumero, tekemispäivä yms.) tulevat julkiseksi välittömästi. Nämä tiedot suomalaisista patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksista löytyvät PatInfo-tietokannasta parin päivän viiveellä. Siirry PatInfoon.

Mikäli patenttihakemus on edelleen vireillä silloin, kun 18 kuukautta on kulunut joko hakemuksen tekemispäivästä tai varhaisimman etuoikeushakemuksen tekemispäivästä, koko hakemus tulee julkiseksi. Julkiseksi tulevasta hakemuksesta painetaan tiivistelmäjulkaisu ja julkiseksi tulosta tiedotetaan Patenttilehden L-osassa. Kansainvälisistä PCT-hakemuksista ja eurooppapatenttihakemuksista tehdään 18 kuukauden kuluttua hakemusjulkaisut, jotka ovat saatavilla muun muassa Espacenet-palvelusta.

Siirry Patenttilehteen.

Siirry Espacenetiin.

Jos kansallinen patenttihakemus on tehty PRH:een vuonna 2001 tai myöhemmin ja se on tullut julkiseksi, asiakirjat löytyvät PatInfo-patenttirekisteristä (katso linkki yllä). Tätä vanhemmista julkisista hakemuksista on mahdollisuus tilata kopioita PRH:n kirjastosta maksua vastaan. Lue lisää kirjaston tilauspalveluista.


K: Miten peruutan patenttihakemuksen?

Hakija voi peruuttaa hakemuksensa kirjallisella pyynnöllä, ellei peruuttamiselle ole patenttilaissa säädettyä estettä. Tällainen este on olemassa, jos patenttivirastolle on esitetty hakemuksen siirtoa koskeva vaatimus (väite paremmasta oikeudesta keksintöön). Peruutus tulee voimaan pyynnön saapumispäivänä, jos patenttivirasto voi hyväksyä pyynnön.
Jos peruutuspyyntö on tehty ennen hakemuksen julkiseksituloa ja peruutus on hyväksytty, hakemusasiakirjat eivät tule julkisiksi. Jos patenttihakemuksen julkiseksitulo halutaan estää, peruutuspyyntö tulee tehdä ajoissa, jotta tieto peruutuksesta ehditään kirjata tietojärjestelmään. Vireillä olevat hakemukset tulevat automaattisesti julkisiksi verkossa julkiseksitulopäivänä heti vuorokauden vaihduttua viikonpäivästä riippumatta. Jos julkiseksitulopäivä on lähellä, kirjallisesti tehdystä peruutuspyynnöstä kannattaa ilmoittaa myös puhelimitse virastoon.
Peruutuspyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä ilmoitetaan hakijalle.


K: Kuka patentin myöntää?

Suomessa patentin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Myös Euroopan patenttivirastolla (EPO) on oikeus myöntää Suomea koskevia patentteja. Käytännössä patenttihakemuksia tutkii ja käsittelee PRH:ssa yli 100 korkeakoulutuksen saanutta tutkijainsinööriä, joista hakemuksen tutkijaksi pyritään löytämään parhaiten kyseistä alaa tunteva tutkija. Tarvittaessa patenttihakemuksen sisällöstä keskustellaan useamman tutkijan kesken.


K: Miten patentin myöntäminen tapahtuu?

Patentti- ja rekisterihallitus tutkii, että

  • hakemuksessa on mukana kaikki tarvittavat osat (hakemuslomake, tiivistelmä, selitys, patenttivaatimukset, piirustus/piirustukset)
  • hakemusmaksu on maksettu
  • keksintö on patentoitavissa eli se on uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen.

Patentoitavuus varmistetaan vertaamalla patenttivaatimusten mukaista keksintöä varsinkin patenttikirjallisuuden esittämiin aikaisempiin ratkaisuihin. Tutkimusmateriaalina käytetään myös alan ammattikirjallisuutta, ammattilehtiä, esitteitä yms.


K: Kuinka kauan patentin saaminen kestää?

Keskimääräinen käsittelyaika on 2,5–3 vuotta. Kun patentti myönnetään, se tulee taannehtivasti voimaan tekemispäivästä alkaen. Hakemusaika on siis ehdollista suojaa. Jos tuona aikana joku loukkaa myöhemmin myönnettävää patenttia, häneltä voi vaatia korvausta loukkauksesta.


K: Mistä saan apua patentointiin?

Yleisiä neuvoja hakemuksen laatimiseen saa Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta.

Katso PRH:n yhteystiedot.

Patenttiasiamiehet laativat hakemuksia toimeksiannosta. Lue lisää patenttiasiamiehistä.


K: Onko keksintöni sisältämä tekniikka uutta?

Patenttiasiakirjoja voi hakea ja lukea maksutta esimerkiksi Internetin patenttitietokannoissa. Hyvä tietolähde on muun muassa Espacenet-tietokanta ja varsinkin sen maailmalaajuinen patenttitietokanta, jo lähes 100 miljoonaa patenttiasiakirjaa. Kattaviin tekniikan tason selvityksiin ja uutuustutkimusten tekoon ilmaistietokannat eivät silti aina riitä.

Lue lisää maksuttomista patenttitietokannoista.

Siirry Espacenetiin.

PRH:sta voi tilata erilaisia tutkimuksia, esimerkiksi uutuustutkimuksen. Lue lisää tutkimuspalveluistamme.


K: Onko joku jo suojannut keksintöni sisältämän tekniikan?

Patentilla suojatut keksinnöt löytyvät patenttiasiakirjoista. Kun tutkitaan, onko keksinnön käytölle patenttiesteitä, etsitään patenttitietokannoista kaikki kyseiseen tekniikkaan liittyvät patenttihakemukset ja patentit, jotka ovat voimassa (tai hakemukset, jotka voivat tulla voimaan) siinä maassa, jossa keksintöä tultaisiin käyttämään. Keksintöä verrataan esiin tulleiden patenttien ja patenttihakemusten vaatimuksiin. Samalla tavoin käydään läpi myös hyödyllisyysmallit, koska nekin voivat toimia esteenä.

Patenttiesteiden eli valmistus- ja markkinointiesteiden tutkiminen vaatii sekä kyseisen tekniikan alan ja patenttihaun hyvää hallintaa että kokemusta patenttivaatimusten suojapiirin tulkinnasta. Juuri tämän vaativuuden takia näissä tutkimuksissa kannattaa turvautua alan ammattilaisten apuun. PRH:lta voi tilata tällaisia selvityksiä.

Lue lisää tutkimuspalveluistamme.


K: Onko jokin tietty patentti vielä voimassa?

Patenttihakemusten ja patenttien voimassaolosta saa varmimmin tiedon kyseisen maan patenttivirastosta. Myönnetty patentti on voimassa niin kauan kuin sen haltija maksaa vuosittaisen maksun patenttivirastoon (korkeintaan kuitenkin 20 vuotta tekemispäivästä).

PRH:lta voi tilata patenttiperhetutkimuksen, josta selviää, missä maissa keksintöön on myönnetty patentti ja onko patentti vielä voimassa.

Patenttitietokannat eivät kuitenkaan kata kaikkia maailman maita, ja joidenkin maiden tiedot voivat olla puutteellisia. Patenttiperhetutkimus on siis suuntaa antava.

Katso lisää tutkimuspalveluista.

Patenttien tietoja voi hakea itse esimerkiksi Espacenet-tietokannasta. Siirry Espacenettiin.

Suomalaisten patenttihakemusten voimassaolotietoja on myös Patinfo-tietokannassa. Siirry Patinfoon.


K: Kuinka saan selville, mitä kilpailija patentoi?

Patenttitietokannoista saadaan esiin kilpailijan nimissä olevat patenttihakemukset ja patentit. Tämä perustuu siihen, että jokaisesta patenttijulkaisusta käy ilmi, kuka on patentin hakija ja kuka tai ketkä ovat keksijöinä. Tietokanta valitaan sen mukaan, minkä maan tai maiden patenttitietoja halutaan.

Suomessa patentin hakija tulee julkiseksi heti kun jättää hakemuksen. Vaikka patenttihakemuksen keksinnön kohde onkin salaista tietoa, voidaan kilpailijan patentointiaktiivisuutta selvittää PRH:n PatInfosta siis jo ennen hakemuksen julkiseksi tuloa. Muun muassa PCT-hakemukset ja eurooppapatenttihakemukset tulevat julkisiksi vasta 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä (tai etuoikeuspäivästä), kun niistä tehdään hakemusjulkaisut. Patenttien tietoja voi hakea esimerkiksi Espacenet-tietokannasta. Siirry Espacenettiin.

PRH:lta voi tilata myös tutkimuspalveluihimme kuuluvan Kilpailijaseurannan. Lue lisää tutkimuspalveluistamme.


K: Voinko tehdä patenttihakuja itse?

Patenttihakuja voi tehdä itse maksuttomista ja maksullisista internet-tietokannoista.

Tietokannat voidaan jakaa kahteen ryhmään: internetin ilmaistietokantoihin ja kaupallisiin ammattilaistietokantoihin, joista osaan pääsee internetin kautta. Ammattilaistietokantojen tietoihin voi päästä käsiksi ottamalla yhteyttä suoraan kyseistä tietokantaa tarjoavaan palveluntuottajaan. Katso esimerkiksi STN-tietopankki, jossa on lukuisia tietokantoja.

Internetin maksuttomat tietokannat soveltuvat lähinnä uusimpien (esim. kilpailijan) patenttihakemusten seurantaan sekä patenttijulkaisujen selaamiseen. Tekniikkaa selvitettäessä voi näitä tietokantoja käyttää yksinkertaisiin hakuihin, kun halutaan tuntuma siihen, mitä omalla alalla patentoidaan. Kattaviin uutuustutkimuksiin tai tekniikan tason selvityksiin ilmaistietokannat eivät sen sijaan ole sisällöltään eivätkä hakuominaisuuksiltaan riittäviä.

Kaupallisissa tietokannoissa puolestaan on mahdollista tehdä laajoja, monipuolisia ja tarkkoja patenttihakuja nopeasti. Tietokantojen käyttö edellyttää niiden sisällön ja rakenteen sekä tiedonhakutekniikan tuntemusta, ja niitä käyttävätkin lähinnä patenttitiedonhaun ammattilaiset. Kaupallisia tietokantoja on syytä hyödyntää silloin, kun tehdään kattavia patentteihin liittyvä selvityksiä. PRH:n neuvonnasta [linkki] saat lisätietoa näistä selvityksistä ja käytössämme olevista kaupallisista tietokannoista.

Suomea koskevia ilmaistietokantoja ovat PRH:n

  • PatInfo-tietokanta – suomalaisten patenttihakemusten, patenttien ja hyödyllisyysmallien perustiedot
  • FI-EP-tietokanta – Suomessa voimaan saatettujen eurooppapatenttien perustiedot
  • Espacenet-patenttitietopalvelu – patenttihakemusten ja patenttien perustiedot vuodesta 1994 sekä patenttien osalta myös patenttijulkaisut kokonaisuudessaan (sisältää patenttitietoa Suomen lisäksi yli 80 muusta maasta).

Tietokannat sisältävät eri maiden patenttijulkaisuja kokonaisuudessaan tai niiden tunniste- ja tiivistelmätietoja sekä patenttiperhe- ja statustietoja. Mikään yksittäinen tietokanta ei sisällä kaikkea saatavissa olevaa patenttitietoa, minkä takia useimmiten tuleekin käyttää monia eri lähteitä kattavien tiedonhakujen tekoon.


K: Mitä ovat patenttiluokitukset?

Kaikki patenttijulkaisut luokitellaan tutkimuksen yhteydessä asiasisältönsä perusteella niin sanottuihin patenttiluokkiin. Patenttiluokitus kertoo, mihin tekniikan alaan keksintö kuuluu, ja on keskeinen apuväline patenttitiedonhaussa. Patenttiluokitusjärjestelmiä on useita. Tarkempaa tietoa patenttiluokituksesta on kohdassa Patenttiluokitus haun avuksi.


K: Mistä saan apua patenttitutkimuksiin ja -tiedonhakuihin?

Internetistä löytyy useita maksuttomia patenttitietokantoja, mutta etsiminen saattaa olla työlästä ja aikaa vievää. Omatoimisen tutkimuksen vaihtoehdoksi tarjoammekin tutkimuspalvelujamme. Voit hyödyntää yli sadan patenttihakuihin erikoistuneen tutkijainsinöörimme ammattitaitoa.

Lue lisää palveluistamme.